Mekanismivirasto (MeV)

Aloitteen sisältö

Ehdotamme perustettavaksi riippumaton Mekanismivirasto (MeV), jonka tehtävänä on varmistaa että mekanismit — kuten lait, rahoitusmallit ja kannustinrakenteet — parhaiten edistävät suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä.

1 § Tehtävä

Mekanismivirasto vastaa yhteiskunnallisten mekanismien suunnittelusta, arvioinnista ja pitkän aikavälin vaikutusten seurannasta. Virasto:

• Tukee ministeriöitä mekanismisuunnittelussa jo valmisteluvaiheessa
• Tarkastaa lakiesitysten kannustinrakenteet ennen eduskuntakäsittelyä
• Mittaa voimassa olevien mekanismien toteutuneita tuloksia suhteessa tavoitteisiin
• Julkaisee analyysejä mekanismien toimivuudesta ja kansainvälisistä vertailuista
• Seuraa järjestelmätason mittareita ja antaa hälytyksiä
• Kehittää vaihtoehtoisia mekanismeja kun nykyiset epäonnistuvat
• Integroi olemassa olevan tutkimuskapasiteetin (strategisen tutkimuksen neuvosto, Sitra) lainsäädäntöprosessiin — tutkimustieto ei saa jäädä irralliseksi raportiksi

2 § Ennakoiva suunnittelu ja julkiset analyysit

MeV toimii mekanismisuunnittelun osaamiskeskuksena:

• Ennakoiva konsultointi: Ministeriöt voivat konsultoida MeV:tä valmistelun aikana, ennen hallituksen esityksen (HE) jättämistä. Konsultointi on luottamuksellista. Tavoite on tunnistaa ongelmat vaiheessa jossa korjaaminen on vielä helppoa.
• Mekanismisuunnittelu: MeV ei vain arvioi ehdotuksia vaan suunnittelee vaihtoehtoja. "Haluatte kannustaa X:ää ja välttää Y:tä? Tässä kolme mekanismia jotka tekevät sen. Vaihtoehto A toimii näin, hinta on tämä. B toimii toisin, hinta on tuo. Suosittelemme B:tä koska..."
• Mallintaminen: MeV mallintaa mekanismien todennäköisiä vaikutuksia ennen käyttöönottoa. Simulaatiot, peliteoreettinen analyysi, kansainväliset vertailut. "Jos otatte käyttöön tämän mallin, ennustamme näitä käyttäytymisvaikutuksia."
• Mekanismikirjasto: Julkinen tietokanta toimivista ja toimimattomista mekanismeista. Kansainväliset vertailut: miten muut maat ovat ratkaisseet vastaavan ongelman? Dokumentoidut virhemallit: näin epäonnistut.
• Sektorianalyysit: Säännölliset analyysit siitä, miten eri sektoreiden mekanismit toimivat — ja miten ne pitäisi suunnitella. "Miten terveydenhuollon rahoitus toimii? Miten julkisten hankintojen kilpailutus vaikuttaa laatuun? Missä kannustimet ovat rikki?"
• Jälkianalyysit: Kun merkittävä uudistus epäonnistuu, MeV laatii julkisen analyysin syistä ja vaihtoehtoisen suunnitelman. "Miksi SOTE epäonnistui? Miten se olisi pitänyt tehdä?" Tavoite on oppiminen, ei syyttely.
• Rakenneanalyysit: Päätöksenteon arkkitehtuurin analyysi: miten lait syntyvät, miten kannustimet vaikuttavat päätöksentekijöihin, ja mitkä rakenteet estävät tai mahdollistavat korjausliikkeitä. Kaikki rakenteet ovat mekanismeja ja siten analysoitavissa.
• Vaaliohjelmien auditointi (Hollannin malli): Ennen eduskuntavaaleja puolueet voivat vapaaehtoisesti alistaa vaaliohjelmansa MeV:n laskennalle. MeV arvioi ohjelmien taloudelliset ja dynaamiset vaikutukset yhtenäisellä mallilla — "mitä tämä lupaus maksaa ja mitä se tuottaa?". Tämä lopettaa "katteettomien lupausten" kulttuurin ja pakottaa puolueet rehellisyyteen. (Alankomaissa CPB:n "doorrekenen" on ollut käytössä vuosikymmeniä ja muuttanut poliittista kulttuuria.)

3 § Lakiesitysten ennakkotarkastus

Kaikki hallituksen esitykset (HE) on alistettava MeV:n mekanismitarkastukseen ennen eduskuntakäsittelyä. Tarkastuksessa arvioidaan:

• Kannustinrakenteet: Luoko laki tilanteen jossa on kannattavaa toimia lain tavoitetta vastaan?
• Peliteoreettinen kestävyys: Miten rationaaliset toimijat (yritykset, kansalaiset, viranomaiset) reagoivat sääntöön?
• Mittarin vääristyminen: Tuleeko mittarista tavoite joka vääristää toimintaa? (Goodhartin laki: "Kun mittarista tulee tavoite, se lakkaa olemasta hyvä mittari.")
• Järjestelmävaikutukset: Miten laki vaikuttaa muihin mekanismeihin ja kokonaisuuteen?
• Tulevaisuuskestävyys: Toimiiko mekanismi vielä kun olosuhteet muuttuvat? (Demografiset muutokset, teknologinen kehitys, taloudelliset shokit.)

Tarkastus kohdistuu erityisesti merkittäviin hankkeisiin: yli 100 miljoonan euron vaikutus, rakenteelliset uudistukset tai järjestelmätason kannustinmuutokset. MeV ei ole velvollinen lausumaan vähäisistä säädösmuutoksista, mutta voi aina tehdä niin oman harkintansa mukaan.

MeV antaa jokaiselle merkittävälle HE:lle julkisen arvion mekanismin toimivuudesta ja riskeistä. Arvio ei estä lain säätämistä, mutta jos eduskunta säätää lain vastoin MeV:n julkista varoitusta, sen on hyväksyttävä ohitus-päätöslauselma jossa todetaan poikkeamisen syy. Päätöslauselma on julkinen ja jää osaksi lain valmistelumateriaalia.

4 § Jatkuva valvonta

MeV valvoo mekanismien toimivuutta koko niiden elinkaaren ajan:

• Reaaliaikainen seuranta: Monitoroi mekanismien toteutusvaihetta. Tunnistaako ongelmat jo käyttöönotossa — ei vasta vuosien päästä jälkikäteisessä auditoinnissa? (Esimerkki: SOTE-uudistuksen IT-ongelmat ja perustuslailliset esteet havaittiin myöhään median toimesta, ei systemaattisen valvonnan kautta.)
• Tulosmittaus: Vertaa toteutuneita tuloksia tavoiteltuihin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin (ei prosessimittareita)
• Mekanismivirhe-ilmoitus: Jos laki tuottaa päinvastaisen tuloksen kuin on tarkoitettu, MeV antaa julkisen ilmoituksen
• Kansalaispalaute: Kansalaiset voivat ilmoittaa "rikkinäisistä mekanismeista" (esim. "menetän rahaa jos otan työtä vastaan"). MeV tutkii ja julkaisee todennetut havainnot.
• Ministeriön vastausvelvoite: Mekanismivirhe-ilmoitukseen on vastattava määräajassa. Jos vastausta ei tule, MeV julkaisee "ei vastausta" -ilmoituksen ja asia siirtyy automaattisesti eduskunnan asianomaisen valiokunnan käsiteltäväksi.

5 § Järjestelmätason seuranta ja automaattiset hälytykset

MeV ylläpitää julkista mittaristoa yhteiskunnan pitkän aikavälin menestyksen kannalta kriittisistä tekijöistä. MeV määrittelee mittareille kynnysarvot, joiden ylittyminen laukaisee automaattisen eduskuntakäsittelyn.

Kynnysarvot perustuvat julkiseen analyysiin. MeV voi muuttaa mittareita ja kynnysarvoja, mutta muutos on perusteltava julkisesti.

Eduskunnan asianomaisen valiokunnan on käsiteltävä asia määräajassa. Ei ministeriharkintaa — kynnyksen ylittyessä käsittely on pakollinen. Jos valiokunta ei käsittele asiaa määräajassa, asia siirtyy täysistunnon päiväjärjestykseen.

Tavoiteyhtenäisyysraportti: MeV julkaisee vuosittain raportin jossa arvioidaan ministeriöiden toiminnan yhteensopivuus hallituksen ilmoittamien strategisten tavoitteiden kanssa. Raportti tunnistaa missä siilorajat estävät tavoitteiden toteutumista ja missä ministeriöiden toimet kumoavat toistensa vaikutuksia.

6 § Riippumattomuus ja osaaminen

MeV:n riippumattomuus ja osaaminen turvataan:

• Perustuslaillinen riippumattomuus: MeV perustetaan erillislailla Suomen Pankin ja Sitran tapaan. Asema "eduskunnan yhteydessä" (vrt. perustuslain 90 §). Ministeriö ei voi antaa ohjeita eikä lakkauttaa tavallisella lailla.
• Pääomarahoitus: MeV rahoitetaan pääomalla (Sitra-malli), ei vuosibudjetilla. Tämä suojaa pitkäjänteistä työtä budjettileikkauksilta ja poistaa palkat poliittisesta neuvottelusta.
• Johtokunnan valinta: Ensimmäisen johtokunnan valitsee riippumaton valintakomitea joka koostuu kansainvälisistä akateemikoista ja pohjoismaisten vertailuinstituutioiden edustajista. Vähintään yksi jäsen mekanismisuunnittelun tai algoritmisen peliteorian alalta, vähintään yksi ei-akateemisella taustalla. Ei suomalaisia ministeriöitä, ei kotimaisia tutkimuslaitoksia. Valinta edellyttää eduskunnan 2/3 enemmistön hyväksyntää. Tämän jälkeen johtokunta nimittää seuraajansa.
• Toimikaudet: 7–10 vuoden kausi, ei uusittavissa. Erottaminen vain kolmen tuomarin lautakunnan päätöksellä.
• Kansainvälinen kokemus: Pääjohtajalta edellytetään vähintään 5 vuoden kansainvälistä kokemusta. Tämä katkaisee pienen maan verkostoriippuvuuden.
• Palkkaus: Kilpailukykyinen, indeksiin sidottu peruspalkka ilman harkinnanvaraisia etuja. Ei tulospalkkioita. Virka-asunto ja porrastettu lisäeläke. Yksityiskohdat perusteluissa.
• Karenssi: 24 kuukauden työskentelykielto valvotuissa tahoissa täydellä palkalla.
• Kansainvälinen valvontalautakunta: 5 jäsentä, joista 3 ei-suomalaisia. Suojaa paikalliselta paineelta ja estää verkostokaappausta.
• Monipuolinen osaaminen: Taloustieteilijät, peliteoreetikot, järjestelmäarkkitehdit, käyttäytymistieteilijät. Myös mekanismisuunnittelijat jotka ovat rakentaneet kannustinjärjestelmiä käytännössä — algoritminen peliteoria, hajautetut järjestelmät. Ei yhden koulukunnan hegemoniaa.
• Kansainväliset neuvonantajat: MeV voi kutsua kansainvälisiä huippuasiantuntijoita osa-aikaiseen neuvonantajarooliin (senior fellow). Tämä mahdollistaa huippuosaamisen hyödyntämisen ilman täysipäiväistä sitoutumista.
• Julkinen metodologia: Kaikki analyysit, data ja mallit avoimia ja haastettavissa.

7 § Toimivaltuudet

Tiedonsaantioikeus: MeV:llä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta valtion viranomaisilta, laitoksilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta yhteisöiltä kaikki tiedot jotka ovat välttämättömiä sen tehtävien hoitamiseksi. MeV:llä on oikeus suoraan tekniseen käyttöyhteyteen tietojärjestelmiin — raakadataan, ohi ministeriöiden raportointikerroksen. Tämä tarkoittaa pääsyä esimerkiksi SOTE-jonotietokantoihin ja Kelan etuustietoihin suoraan, jotta MeV voi ajaa omat analyysinsä eikä joudu luottamaan ministeriön tuottamiin yhteenvetoihin. Saatu salassa pidettävä tieto pysyy salassa pidettävänä MeV:n hallussa.

Mallinnuskapasiteetti: MeV:llä on itsenäinen pääsy valtion mikrosimulointimalleihin (erityisesti SISU-malliin) ja oikeus ajaa vaihtoehtoisia skenaarioita. Tämä mahdollistaa riippumattoman vastamallinnuksen — MeV voi testata ministeriön väitteitä sen sijaan että luottaa pelkästään ministeriön tuottamiin laskelmiin.

Julkaisuoikeus: MeV:llä on oikeus julkaista analyysit ilman ennakkohyväksyntää. Hallitus ei voi estää tai viivyttää julkaisua.

Toimivallan rajat: MeV ei voi pakottaa muutoksia tai kumota lakeja. Toimivalta on informatiivinen, ei normatiivinen. Vaikutus syntyy julkisuudesta, automaattisista hälytyksistä ja poliittisen vastuun näkyväksi tekemisestä.

Perustelut

1. Kukaan ei mittaa toimiiko se

Valtio toimii tietämättä toimivatko sen toimet:

• Eduskunta asettaa tavoitteen ("lämpötila 21°C")
• Hallitus toimeenpanee ("laita lämmitys päälle")
• Kukaan ei mittaa onko lämpötila oikeasti 21°C, vai onko lämmitin rikki, vai kumoaako avoin ikkuna vaikutuksen

MeV sulkee tämän silmukan: se mittaa toteutuvatko tavoitteet ja tunnistaa miksi eivät.

2. Ennakoiva on parempi kuin reaktiivinen

Kun HE saapuu tarkastettavaksi, poliittinen pääoma on jo sidottu. Ministeriö on sitoutunut suuntaan, ja korjaaminen on kallista. Tarkastuksesta tulee vastakkainasettelu eikä yhteistyötä.

Ennakoiva konsultointi kääntää asetelman: MeV on resurssi, ei tarkastaja. "Mietimme tätä mekanismia — mitä voisi mennä pieleen?" Ongelmat löytyvät vaiheessa jossa korjaaminen on vielä helppoa ja kasvojen menetystä ei ole.

Julkiset sektorianalyysit luovat painetta ja tietoisuutta ilman lakiehdotusta. Kun kaikki tietävät missä mekanismi on rikki, korjauspaine syntyy itsestään.

3. Puuttuva funktio

Jokaisella toimijalla valtiokoneistossa on tehtävä:

• Ministerit tekevät politiikkaa
• Virkamiehet valmistelevat ja toimeenpanevat
• Lakimiehet tarkistavat oikeudellisen muodon
• Valtiovarainministeriön ekonomistit laativat vaikutusarvioita
• Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkastaa varojen käytön
• Perustuslakivaliokunta arvioi perustuslainmukaisuuden
• Lainsäädännön arviointineuvosto kommentoi vaikutusarvioiden laatua

Mutta kukaan ei systemaattisesti kysy: Toimiiko tämä mekanismi käytännössä? Miten ihmiset reagoivat kannustimiin? Tuottaako tämä halutun lopputuloksen — ja jos ei, miksi?

Ongelma on työnjaossa: funktio puuttuu. MeV täyttää tämän aukon.

Toinen puuttuva funktio: ministeriöt optimoivat omia siilojaan, mutta kukaan ei katso kokonaisuutta. Tulos: kannustinloukut joissa työnteko ei kannata. Jokainen osa on optimoitu, mutta kokonaisuus on rikki.

4. Laki on koodia joka ajetaan yhteiskunnassa

Jos ohjelmistokehityksessä vietäisiin tuotantoon koodia ilman testausta, järjestelmät kaatuisivat heti. Lainsäädännössä tämä on normaali käytäntö: säädetään laki ja "katsotaan mitä tapahtuu".

MeV on mekanismien laadunvarmistus. Se testaa mekanismin logiikan ennen käyttöönottoa ja mittaa toimivuuden jälkikäteen.

5. Esimerkki: SOTE-uudistus

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli luo tilanteen jossa:

• Alueet saavat rahaa sitä enemmän, mitä sairaampia asukkaat ovat
• Valtio maksaa alijäämät
• Tehokkuudesta ei palkita

Tarkastusvaliokunta tunnisti jo valmisteluvaiheessa, että uudistuksen kaksi päätavoitetta — terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hillintä — ovat keskenään ristiriidassa eikä niitä voida molempia maksimoida. Mekanismin suunnitteluvika oli tiedossa. Mutta valiokunta ei voinut pysäyttää "lainsäädäntöjunaa" — sillä ei ole jarrunappia.

MeV:n ennakkotarkastus olisi tehnyt saman havainnon julkiseksi, pakolliseksi käsitellä, ja automaattisesti eduskunnan päätettäväksi: säädetäänkö laki jonka mekanismi on dokumentoidusti rikki?

Nyt voidaan sanoa "emme tienneet". MeV poistaa tämän puolustuksen.

6. Kansainväliset mallit

Pitkäikäiset sivilisaatiot ovat kehittäneet vastaavia elimiä: Rooman sensorit, Kiinan keisarillinen sensoraatti, Venetsian kymmenen neuvosto. Yhteinen piirre: perustuslaillinen elin eristettynä välittömästä poliittisesta paineesta, tehtävänä ylläpitää järjestelmän toimivuutta pidemmällä aikavälillä kuin mikään vaalikausi.

Nykyaikaiset vertailukohteet:

• CPB (Alankomaat): Centraal Planbureau (~150 ekonomistia) analysoi lakiesitysten talousvaikutukset riippumattomasti. "Doorrekenen" — puolueiden vaaliohjelmat lasketaan läpi ennen vaaleja. Poliitikot eivät voi sivuuttaa CPB:n lukuja ilman vakavaa uskottavuushaittaa. MeV laajentaa tätä: ei vain talousvaikutukset, vaan kaikki mekanismivaikutukset.
• RSB (EU): Regulatory Scrutiny Board arvioi komission esitysten "intervention logiikan". Negatiivinen lausunto pakottaa komission vastaamaan — ei estä, mutta pakottaa selittämään.
• RPC (Iso-Britannia): Regulatory Policy Committee luokittelee vaikutusarviot. Heikko arvio vaatii ministerin nimenomaisen perustelun parlamentille.

MeV yhdistää nämä: CPB:n analyyttinen kapasiteetti, RSB:n "selitä tai korjaa" -mekanismi ja RPC:n julkinen arviointi. Ja lisää: automaattinen valiokuntakäsittely ja koko elinkaaren seuranta, joita mikään näistä ei tee.

Suomalainen ennakkotapaus: Tiedusteluvalvontavaltuutettu (2019) osoittaa, että uusia riippumattomia valvontaelimiä voidaan perustaa. Sen synty oli poliittinen vaihtokauppa: turvallisuuspalvelut saivat laajat uudet valtuudet (jotka vaativat perustuslain muutoksen), ja vastineeksi perustettiin riippumaton valvontaelin. Opetus MeV:lle: uudet valvontaelimet syntyvät helpoimmin kun ne kytketään johonkin, mitä valtio haluaa — esimerkiksi massainvestointien suojaamiseen tai hybridivaikuttamisen torjuntaan.

7. Kansainvälinen paine

Suomi on jäänyt jälkeen kansainvälisistä suosituksista:

• GRECO (Euroopan neuvoston korruptionvastainen elin): Suomi on täyttänyt vain 4/14 suosituksesta viidennen arviointikierroksen osalta (2024). Suomi on "tehostetun valvonnan" alla.
• EU:n oikeusvaltiokertomukset: Komissio on toistuvasti huomauttanut Suomen puutteista — erityisesti "vaikutusvallan kauppaamisesta" ja ulkomaisen lahjonnan kriminalisoinnista.

Tämä ei ole vain maineriski. EU kytkee yhä tiukemmin oikeusvaltiovaatimukset rahoitusmekanismeihin. Suomen luottoluokitus (AA+/AA) ja EU-rahoitus edellyttävät, että valvontamekanismit ovat kunnossa.

MeV:n rooli korruptiontorjunnassa: MeV ei ole rikostutkintaelin — yksittäisten lahjonta- ja väärinkäytöstapausten tutkinta kuuluu poliisille ja syyttäjälle. MeV:n rooli on rakenteellinen: se analysoi, toimivatko läpinäkyvyysmekanismit (kuten avoimuusrekisteri), luovatko säännöt eturistiriitoja, ja suosivatko hankintalait tiettyjä toimijoita. Tämä on "korruption mahdollistavan arkkitehtuurin" analyysia — ei yksittäisten tapausten jahtaamista.

8. Palkkauksen suunnittelu

MeV:n palkkarakenne on suunniteltu mekanismisuunnittelun periaatteilla. Tavoite: houkutella maailmanluokan osaamista ilman poliittista itsemurhaa.

VTV-skandaalin opetus: Tytti Yli-Viikarin tapaus osoitti, että ongelma ei ollut korkea palkka vaan läpinäkymättömät harkinnanvaraiset edut — Finnair-pisteet, kauneushoidot, epämääräiset matkakulut. Pienet elämäntapaedut tuhoavat legitimiteetin tehokkaammin kuin korkea läpinäkyvä palkka. MeV:n ratkaisu: korkea peruspalkka, nolla harkinnanvaraisia etuja, ei mitään mikä päätyy iltapäivälehtien otsikoihin.

Palkkataso ja vertailukohteet:

• Pääjohtaja: 18 500 €/kk (= ~231 000 €/v lomarahoineen)
• Seniorit: 14 500 €/kk (~174 000 €/v)
• Vertailukohta: IMF-osastopäällikkö 241 000–373 000 $ (veroton), EKP senior 220 000–290 000 €, Sitra yliasiamies ~228 000 €
• Suomen julkinen sektori maksaa ekonomisteille 50 000–80 000 € — tällä ei kilpailla maailmanluokan osaamisesta

Virka-asunto (luontoisedun verohyöty): MeV hankkii virka-asunnot Helsingin keskustasta. Markkinavuokra ~4 500 €/kk, mutta verotusarvo vain ~1 600 €/kk. Nettohyöty: ~3 500 €/kk verojen jälkeen. Vastaavan nettohyödyn tuottaminen palkkana vaatisi ~7 500 €/kk bruttokorotuksen — virka-asunto on siis 2,5× tehokkaampi kuin palkankorotus.

Porrastettu lisäeläke: 66% loppupalkasta, erääntyy portaittain: 0% alle 5 vuotta, 50% 7 vuodessa, 100% 10 vuodessa. Tämä sitoo huippuosaajat pitkäjänteiseen työhön ja tekee aikaisesta lähdöstä valvottuun tahoon taloudellisesti kannattamatonta.

Ulkosuomalaisten rekrytointi: Kohdejoukko on suomalaiset IMF:ssä, EKP:ssä, Fedissä ja huippuyliopistoissa. Paluumuutto Suomeen tarkoittaa 50–60% pudotusta netto-ostovoimassa. Virka-asunto ja eläkerakenne kompensoivat tätä ilman poliittisesti mahdotonta otsikkopalkkaa. Akateeminen kytkös (dosenttuuri Aallossa/HY:ssä) ja tutkimusvapaat (6 kk per 4 vuotta) ylläpitävät kansainvälistä verkostoa.

Miksi ei tulospalkkiota? Tarkoituksellinen valinta. Tulospalkkiot luovat vääristyneitä kannustimia ja lyhytnäköisyyttä. MeV:n vaikuttavuus mitataan vuosikymmenissä, ei kvartaaleissa.

Poliittinen kehystys: MeV:n valvomat mekanismit kontrolloivat miljardeja. Yhden politiikkavirheen estäminen maksaa pääjohtajan koko uran palkan satakertaisesti takaisin. Kehystä "halppana vakuutuksena" ja "isänmaallisena paluuna", ei "korkeana palkkana".

9. Pienen maan verkostoriskit

Suomessa relevantti osaajajoukko on pieni ja verkostot tiheät. Tämä luo kaksi kaappausmekanismia:

"Hyvä veli" -verkosto: Viranomaiset, poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat ovat käyneet samat koulut, toimineet samoissa järjestöissä ja tapaavat samoissa tilaisuuksissa. Muodollinen riippumattomuus ei auta jos valvoja ja valvottava ovat vuosikymmenten tuttuja.

Tulevaisuuden työnantaja -rajoite: Valvojalla on käytännössä vain muutama potentiaalinen työnantaja Suomessa (suuret pankit, eläkeyhtiöt, ministeriöt). Tämä luo implisiittisen kannustimen säännellä lempeästi.

MeV:n vastaukset:

Karenssi täydellä palkalla: 24 kuukauden työskentelykielto valvotuissa tahoissa, 100% palkka karenssiajalta. Maksettu siirtymäaika mahdollistaa kansainvälisen paluun tai akateemisen uran.

Kansainvälisen kokemuksen vaatimus: Pääjohtajalta edellytetään vähintään 5 vuoden kansainvälistä kokemusta. Henkilö jonka ura on IMF:ssä tai Fedissä ei ole riippuvainen suomalaisten pankkien tai ministeriöiden hyväksynnästä.

Diasporarekrytointi: MeV:n kohderyhmä on suomalaiset jotka ovat jo ulkomailla. Kulttuurisesti päteviä, verkostoista irrallaan.

Ensimmäisen johtokunnan rekrytoinnin rajoitteet:

Ensimmäinen johtokunta määrittää viraston kulttuurin. Valintavirheet tässä vaiheessa jäävät pysyviksi.

Seuraavat taustat sulkevat pois ensimmäisestä johtokunnasta:

1. Valtiovarainministeriön uralinja. VM on valvottava, ei valvoja. VM:n näkökulma on budjettilähtöinen, ei mekanismilähtöinen.
2. ETLA, VATT tai EVA. Nämä muodostavat yhden sosiaalisen verkoston eri nimillä. Riippumaton näkemys edellyttää riippumattomuutta tästä verkostosta.
3. Helsinki GSE -monokulttuuri. Suomen talouspolitiikan valmistelijat tulevat pääosin yhdestä koulutusohjelmasta (Aalto/Hanken/HY). Sama opetussuunnitelma, samat professorit, samat sokeat pisteet.
4. Keskuspankkiorbiitti. Suomen Pankin ja EKP:n urapolku painottaa rahapolitiikkaa, ei mekanismisuunnittelua. Osaamisprofiili ei vastaa tarvetta.
5. Lobbaushistoria. Kuka tahansa joka on edustanut etujärjestöjä ministeriöissä on rakenteellisesti sidottu.

Periaate: Järjestelmän sisältä ei voi arvioida järjestelmää. Ulkopuolisuus on edellytys.

10. Vasta-argumenttien käsittely

"Kuka valvoo valvojia?" — Julkinen metodologia. Kaikki analyysit, data, mallit ja päätelmät ovat avoimesti saatavilla. MeV:n johtopäätökset voidaan haastaa julkisesti. Toisin kuin ministeriöiden sisäinen valmistelu, MeV:n ajattelu on näkyvää.

"Kuka päättää mikä on hyvä mekanismi?" — MeV:n arviot perustuvat julkiseen metodologiaan: kannustinanalyysi, peliteoria, järjestelmädynamiikka. Metodologia on haastettavissa — kuka tahansa voi osoittaa virheen logiikassa tai oletuksissa. Ennusteet ovat testattavia: jos MeV sanoo "tämä mekanismi tuottaa X:n" ja X ei toteudu, virhe on näkyvä ja analysoitava. Toisin kuin poliittiset lupaukset, MeV:n väitteet eivät katoa — ne jäävät julkiseen rekisteriin ja niitä verrataan toteutuneisiin tuloksiin.

"Tämä lisää byrokratiaa" — Päinvastoin: MeV konsolidoi hajanaisia toimintoja. Tällä hetkellä mekanismivalvonta on pirstaloitunut: Lainsäädännön arviointineuvosto (resurssit niukat), VTV:n avoimuusrekisteri (irrallaan muusta analyysistä), STN:n tutkimukset (joita kukaan ei lue), ja ministeriöiden omat vaikutusarviot (jotka kirjoitetaan poliittisen päätöksen jälkeen). MeV yhdistää nämä funktiot yhteen instituutioon: arviointineuvoston analyysityö, avoimuusrekisterin data, ja tutkimustiedon integrointi lainsäädäntöprosessiin. Tulos: yksi virasto hajanaisten komiteoiden sijaan.

"Ministeriöt eivät kuuntele" — Siksi julkisuus. Jos ministeriö sivuuttaa MeV:n varoituksen ja laki epäonnistuu, vastuu on dokumentoitu. Julkinen ennuste luo poliittisen hinnan sen sivuuttamiselle. Ennakoiva konsultointi tekee MeV:stä kumppanin, ei vastustajan — ministeriöt tulevat pyytämään apua kun huomaavat sen hyödyn.

"Asiantuntijat eivät ole neutraaleja" — Siksi monipuolinen osaaminen (6 §): taloustieteilijät, peliteoreetikot, järjestelmäarkkitehdit — ei yhden koulukunnan hegemoniaa. Siksi julkinen metodologia: kuka tahansa voi haastaa analyysin. Ja siksi pitkät, ei-uusittavat toimikaudet: ei tarvetta miellyttää poliittisia isäntiä.

"Meillä on jo Lainsäädännön arviointineuvosto" — Arviointineuvosto on tärkeä mutta riittämätön. (1) Se tarkastaa vain luonnosvaiheessa olevia lakiesityksiä — toimivalta päättyy kun laki säädetään. (2) Se on puhtaasti neuvoa-antava — ei voi estää viallisen lain säätämistä. (3) Resurssit ovat niukat: jäsenille maksetaan 9 600–19 200 €/vuosi, joten tehtävä on sivutyö huipputason asiantuntijoille. He voivat lukea esityksen ja tarkistaa loogisen johdonmukaisuuden, mutta eivät voi ajaa uudelleen ministeriön ekonometrisiä malleja. (4) Tulokset eivät parane: keskiarvo vuoden 2024 lausunnoissa oli 3,4/5, alhaisempi kuin edellisvuonna. MeV tekee enemmän: se kattaa koko elinkaaren (valmistelu → säätäminen → toteutus → arviointi → korjaus), mutta myös toimii proaktiivisesti — tunnistaa rikkinäisiä mekanismeja ja ehdottaa uusia lakeja tai olemassa olevien kumoamista. Arviointineuvosto reagoi HE:ihin; MeV voi myös synnyttää niitä.

"Yli-Viikari osoittaa että riippumattomat virastot korruptoituvat" — VTV-skandaali on varoitus huonosta arkkitehtuurista, ei syy luopua riippumattomuudesta. MeV:n rakenne on suunniteltu tämä opetus huomioiden (ks. kohta 8): korkea läpinäkyvä palkka, nolla harkinnanvaraisia etuja, pakollinen kansainvälinen arviointi, kolmen tuomarin erottamismenettely. Etiikka on insinööriongelma: rakenna rajoitteet, älä luota hyveeseen.

"Meillä on jo oikeuskansleri ja oikeusasiamies" — Nämä ovat laillisuusvalvojia, eivät mekanismivalvojia. Ne vastaavat kysymykseen "rikkoiko viranomainen lakia?" — eivät kysymykseen "toimiiko laki?". MeV ei kilpaile niiden kanssa vaan täydentää: se analysoi mekanismin suunnittelun, ei viranomaisen toiminnan laillisuutta.

11. Mekanismien mekanismit

Lait ovat mekanismeja. Mutta myös lainsäädäntöprosessi on mekanismi. Vaalijärjestelmä on mekanismi. Perustuslakivaliokunnan rooli on mekanismi.

MeV:n toimivalta kattaa kaikki tasot: yksittäiset lait, niiden vuorovaikutukset, ja rakenteet jotka tuottavat lakeja. Jos jokin rakenne systemaattisesti estää toimivien mekanismien syntymisen, se on MeV:n analysoitava — vaikkei MeV voi sitä muuttaa.

MeV:n tehtävä on parantaa mekanismeja. Perustuslaki on mekanismi. Jos se ei toimi, MeV sanoo niin — ja sanoo miten sen pitäisi toimia. Mitä eduskunta tekee tällä tiedolla on eduskunnan asia.

Taustatutkimus

Mekanismianalyysin nykytila Suomessa: Yksityiskohtainen kartoitus siitä mitä kapasiteettia valtiolla jo on (VM, VATT, arviointineuvosto, sektorikohtaiset toimijat) ja mitä puuttuu. Kansainvälinen vertailu Alankomaihin (CPB) ja Iso-Britanniaan (OBR).

Yhteys muihin aloitteisiin

Lainsäädäntöinfrastruktuuri: MeV tarvitsee infrastruktuuria toimiakseen. Jos lait ovat epäselviä tai hajaantuneita, järjestelmätason analyysi on vaikeaa.

Vaikuttavuusseuranta: Vaikuttavuusseuranta mittaa yksittäisiä lakeja, MeV katsoo kokonaisuutta ja tunnistaa järjestelmätason ongelmia.

Miksi mikään ei muutu? MeV on vastaus kysymykseen "kuka suunnittelee mekanismit?"