Yhteenveto
Suomella on maailmanluokan data ja retrospektiivinen analyysiosaaminen. Puuttuu: ennakoiva mekanismisuunnittelu, sitova auktoriteetti, ja vastapuolianalyysi joka testaa miten rationaaliset toimijat hyödyntäisivät lakien porsaanreikiä.
Diagnoosi: Suomella on data maailman parhaaseen mekanismisuunnitteluun, mutta institutionaaliset rakenteet eivät hyödynnä sitä ennakointiin — analyysi on jälkikäteistä.
Nykyinen kapasiteetti
Valtiovarainministeriö (VM)
- SISU-mikrosimulointimalli: Staattinen malli joka laskee verojen ja etuuksien vaikutukset kotitalouksiin. Tunnistaa kannustinloukut (efektiiviset marginaaliveroasteet). Rajoitus: ei mallinna käyttäytymismuutoksia. Kun VM laskee veronalennuksen, se olettaa ettei kukaan muuta käyttäytymistään.
- KOOMA-malli: Dynaaminen stokastinen yleisen tasapainon malli (DSGE). Makrotaso — ei mallinna yksittäisiä markkinoita tai mekanismeja.
- Henkilöstö: ~70-80 ekonomistia kansantalousosastolla. Budjettisyklin vaatimukset vievät kaistanleveyden.
- Dynaaminen pisteytys: Varovainen lähestymistapa. Käyttäytymisvaikutukset lisätään "mallin ulkopuolelta" kirjallisuuden elastisiteettiestimaattien perusteella, ei endogeenisesti.
VATT (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus)
- Metodologia: Moderni kausaalipäättely — difference-in-differences, regression discontinuity, satunnaistetut kokeet.
- Esimerkki: Parturi-ALV-alennus. VATT osoitti jälkikäteen että hinnat laskivat mutta työllisyys ei kasvanut. Tämä on "pelianalyysia" (mitä tapahtui) eikä "mekanismisuunnittelua" (mitä tulee tapahtumaan).
- Aikatauluongelma: Akateeminen aikataulu vs. poliittinen kiire. Laki säädetään, VATT arvioi kolme vuotta myöhemmin ettei se toiminut.
- Rooli: Lausuntoja valiokunnille yksittäisistä laeista. Ei mandaattia eikä resursseja rakentaa peliteoreettisia malleja lakiehdotusten testaamiseen. Ja kukaan ei katso kokonaisuutta: miten kaikki lait yhdessä muodostavat kannustinmaiseman, missä ristiriidat ovat, mikä on järjestelmätason vaikutus.
Lainsäädännön arviointineuvosto
- Tehtävä: Tarkastaa hallituksen esitysten vaikutusarvioiden laadun.
- Resurssit: Pieni sihteeristö, osa-aikaiset jäsenet (9 600–19 200 €/vuosi).
- Volyymi: ~30-50 esitystä vuodessa — murto-osa kaikesta lainsäädännöstä.
- Auktoriteetti: Neuvoa-antava. Ministeriöt voivat jättää lausunnon huomiotta.
- Toistuvat havainnot: Määrälliset vaikutusarviot puutteellisia, vaihtoehtojen arviointi heikkoa.
Sektorikohtainen kapasiteetti
- LVM/Traficom (taajuushuutokaupat): Maailmanluokan mekanismisuunnittelu. Kombinatoriset huutokaupat 4G/5G-taajuuksille. Mutta: ulkoistettu konsulteille (Copenhagen Economics, DotEcon). Osoittaa että valtio voi tehdä korkeatasoista mekanismisuunnittelua kun mandaatti on selvä.
- Energiavirasto: Kannustinsääntely sähköverkkomonopoleille. Teknisesti kehittynyttä.
- Sitra: Social Impact Bonds — puhdasta sopimusteorian soveltamista. Mutta: kokeellinen, irrallaan normaalista lainsäädäntöprosessista.
- THL: Tarvevakiointimalli hyvinvointialueiden rahoitukseen. Erinomainen tarve-ennustaminen, mutta ei kannustinanalyysia.
- Kela: JUTTA-mikrosimulointimalli. Kehittyvä behavioraalinen kapasiteetti (tekstinlouhinta, Sisu-skaala).
Mitä puuttuu
1. Mesotason mekanismisuunnittelu ("puuttuva keskitaso")
Suomi osaa:
- Mikrotaso: Rekisteridata yksilöistä — maailman parasta
- Makrotaso: Yleisen tasapainon mallinnus — toimii
Suomi ei osaa:
- Mesotaso: Strategiset vuorovaikutukset tietyillä markkinoilla. Miten rakennusyritykset käyttävät tukijärjestelmää hyväkseen? Miten hyvinvointialueet reagoivat rahoitusmallin kannustimiin? Miten työttömät optimoivat käyttäytymistään aktivointimallin puitteissa?
2. Auktoriteetti
Analyysiosaaminen on olemassa — VATTissa, Sitrassa, Talouspolitiikan arviointineuvostossa. Ongelma on sitovuus.
- Alankomaissa CPB:n luvut ovat laki. Puolue ei voi kiistää niitä menettämättä uskottavuutta.
- Suomessa VM:n luvut ovat ministeriön omaisuutta. VATTin luvut ovat akateemista neuvontaa. Arviointineuvosto antaa ei-sitovia lausuntoja.
Tulos: poliittiset imperatiivit (esim. alueellinen tasa-arvo SOTEssa) ylittävät säännöllisesti mekanismisuunnittelun varoitukset.
3. Dynaaminen pisteytys
VM on "varovainen" käyttäytymisvaikutusten sisällyttämisessä budjettilaskelmiin. Iso-Britannian OBR julkaisee eksplisiittisen protokollan: mitkä elastisiteetit, milloin käytetään. Suomessa menetelmä on "musta laatikko".
4. Oppositiopuolueiden ohjelmien arviointi
Alankomaissa CPB laskee kaikkien puolueiden vaaliohjelmat ennen vaaleja. Pakottaa puolueet suunnittelemaan "kannustinyhteensopivia" ohjelmia.
Suomessa VM laskee istuvan hallituksen päätökset. Oppositiopuolueiden lupauksille ei ole riippumatonta analyysia.
5. Vastapuolianalyysi
Ei ole formalisoitua kapasiteettia testata lakiehdotuksia ennen säätämistä. Kukaan ei simuloi miten rationaalinen toimija hyödyntäisi porsaanreikiä.
Analyysi on reaktiivista (havaitaan väärinkäyttö jälkikäteen) eikä proaktiivista (estetään väärinkäyttö etukäteen).
6. Behavioristinen infrastruktuuri
Iso-Britanniassa Behavioural Insights Team ("Nudge Unit") on pysyvä instituutio. Suomessa oli "Kokeileva Suomi" ja perustulokokeilu, mutta ei pysyvää rakennetta.
7. Koko elinkaaren seuranta
CPB ja OBR arvioivat lakeja ennen säätämistä. Kukaan ei seuraa systemaattisesti mitä tapahtuu säätämisen jälkeen. Laki säädetään, ja jos se epäonnistuu, tieto tulee median tai VATTin jälkikäteistutkimuksen kautta — vuosia myöhemmin, jos ollenkaan.
8. Automaattinen eskalointi
Nykyiset elimet (arviointineuvosto, VTV) voivat varoittaa. Kukaan ei voi pakottaa käsittelyä. Ministeriö voi sivuuttaa varoituksen ilman seurauksia. Ei ole mekanismia joka automaattisesti vie asian eduskunnan käsiteltäväksi kun jokin menee pieleen.
9. Meta-mekanismien analyysi
Kukaan ei analysoi itse päätöksentekojärjestelmää: Toimiiko perustuslakivaliokunnan rooli? Tuottaako vaalijärjestelmä hyvää politiikkaa? Luoko ministeriörakenne siiloja? Nämä ovat mekanismeja siinä missä yksittäiset laitkin — mutta ne ovat tabu.
10. Siilojen ylittäminen
Ministeriöt optimoivat omia siilojaan. Kannustinloukut syntyvät kun verotus (VM), asumistuki (STM), päivähoitomaksut (OKM) ja kuntien palvelut (KM) eivät keskustele keskenään. Kukaan ei katso kokonaisuutta.
11. Kansalaispalaute
Kansalaiset kokevat rikkinäiset mekanismit arjessaan ("menetän rahaa jos otan työtä vastaan"). Ei ole systemaattista kanavaa jossa nämä havainnot kerättäisiin, verifioitaisiin ja muutettaisiin politiikaksi.
12. Riippumaton vastamallinnuskapasiteetti
Ministeriöt tuottavat laskelmat omista esityksistään. Kukaan ei voi riippumattomasti ajaa vaihtoehtoisia skenaarioita samoilla malleilla (SISU, KOOMA). Eduskunta joutuu luottamaan ministeriön lukuihin ilman mahdollisuutta haastaa niitä.
Tapaustutkimus: SOTE ja pehmeä budjettirajoite
SOTE-uudistuksen rahoitusmalli on dokumentoitu mekanismisuunnittelun epäonnistuminen.
Mekanismi
Hyvinvointialueet eivät saa verottaa. Rahoitus tulee valtiolta tarveperusteisesti (THL:n malli). Teoria: "kova budjettirajoite" kannustaa tehokkuuteen.
Ongelma: pehmeä budjettirajoite
Ekonomistit (Uusitalo, Tukiainen) tunnistivat perusvian:
- Valtio on perustuslaillisesti velvollinen turvaamaan peruspalvelut
- Valtio ei voi antaa hyvinvointialueen kaatua
- Siis: alijäämät katetaan lopulta valtion toimesta
- Siis: alueilla ei ole kannustinta tehostaa — säästöt voidaan leikata tulevissa jaksoissa, alijäämät katetaan
Talouspolitiikan arviointineuvosto varoitti: "Ehdotus ei esitä uskottavasti mekanismeja joilla säästöt syntyisivät."
Laki säädettiin silti.
Opetus
THL:n tarve-ennustaminen oli erinomaista. Puuttui: kannustinanalyysi siitä miten alueet reagoivat rahoitusmalliin. Tämä on juuri se "puuttuva mesotaso".
Kansainvälinen vertailu
| Ominaisuus | Suomi | Alankomaat (CPB) | Iso-Britannia (OBR) |
|---|---|---|---|
| Henkilöstö | ~70-80 (VM) | >100 | ~45-50 + What Works |
| Dynaaminen pisteytys | Rajoitettu / ad hoc | Standardi | Eksplisiittinen protokolla |
| Vaaliohjelmien laskenta | Ei | Kyllä, kaikki puolueet | Vaihteleva |
| Mekanismisuunnittelu | Ad hoc (LVM vahva, SOTE heikko) | Integroitu | Nudge Unit + What Works |
| Behavioraalinen fokus | Kehittyvä | Korkea | Korkea (BIT) |
| Riippumattomuus | VM sisäinen, VATT tutkimuslaitos | Riippumaton virasto | Riippumaton elin |
Miten MeV täyttää aukot
| Puuttuva funktio | MeV:n ratkaisu |
|---|---|
| 1. Mesotason mekanismisuunnittelu | Peliteoreettinen analyysi, mallintaminen, mekanismikirjasto |
| 2. Auktoriteetti | Pakollinen HE-tarkastus, julkinen arvio jota ei voi sivuuttaa hiljaa |
| 3. Dynaaminen pisteytys | Julkinen metodologia, käyttäytymisvaikutusten mallinnus |
| 4. Vaaliohjelmien arviointi | CPB-mallin mukainen vapaaehtoinen laskenta puolueille |
| 5. Vastapuolianalyysi | Peliteoreettinen kestävyysanalyysi: "miten rationaalinen toimija reagoi?" |
| 6. Behavioristinen infra | Käyttäytymistieteilijät henkilöstössä, pysyvä kapasiteetti |
| 7. Elinkaaren seuranta | Jatkuva valvonta: suunnittelu → säätäminen → toteutus → arviointi → korjaus |
| 8. Automaattinen eskalointi | Kynnysarvot → automaattinen valiokuntakäsittely, ei ministeriharkintaa |
| 9. Meta-mekanismit | Rakenneanalyysit: perustuslaki, vaalijärjestelmä, PeV — kaikki analysoitavissa |
| 10. Siilojen ylittäminen | Järjestelmätason seuranta, kannustinmaiseman kokonaisanalyysi |
| 11. Kansalaispalaute | "Rikkinäinen mekanismi" -ilmoituskanava, verifiointi, julkaisu |
| 12. Vastamallinnuskapasiteetti | Suora pääsy SISU:un ja muihin malleihin, itsenäinen laskentakapasiteetti |
Miksi MeV on enemmän kuin kansainvälisten mallien summa
MeV ei ole "CPB + OBR + Singapore yhdistettynä". Se on rakenteellisesti erilainen:
Mitä CPB, OBR ja Singapore tekevät
- CPB (Alankomaat): Lakiesitysten ja vaaliohjelmien talousanalyysi ennen päätöksiä
- OBR (Iso-Britannia): Budjettiennusteet ja dynaaminen pisteytys
- Singapore: Palkkarakenteet jotka houkuttelevat osaamista julkiselle sektorille
Mitä mikään niistä ei tee
- Koko elinkaari: CPB/OBR arvioivat ennen säätämistä. Kukaan ei seuraa mitä tapahtuu jälkikäteen systemaattisesti.
- Automaattinen eskalointi: Mikään elin ei voi pakottaa asiaa eduskunnan käsiteltäväksi. MeV:n kynnysarvomekanismi tekee tämän.
- Meta-mekanismit: Kukaan ei analysoi perustuslakia, vaalijärjestelmää tai PeV:n roolia mekanismeina. MeV:n rakenneanalyysit tekevät tämän.
- Siilojen ylitys: CPB/OBR katsovat yksittäisiä lakeja tai budjetteja. Kukaan ei mallinna miten kaikki lait yhdessä muodostavat kannustinmaiseman.
- Kansalaispalaute: Ei systemaattista kanavaa jossa kansalaisten havaitsemat mekanismivirheet kerättäisiin ja verifioitaisiin.
- Vastamallinnuskapasiteetti: CPB/OBR luottavat omiin malleihinsa. MeV:llä on pääsy ministeriöiden malleihin ja voi ajaa vaihtoehtoisia skenaarioita.
MeV:n uusi arkkitehtuuri
MeV yhdistää:
- CPB:n analyyttisen kapasiteetin
- OBR:n läpinäkyvän metodologian
- Singaporen osaamisen houkuttelun
Ja lisää:
- Koko elinkaaren seurannan (ei vain ennakkoarviointi)
- Automaattisen eskaloinnin (ei pelkkä neuvonta)
- Meta-mekanismien analyysin (myös järjestelmän suunnittelu)
- Kansalaispalautekanavan (bottom-up tieto)
- Vastamallinnuskapasiteetin (riippumaton laskenta)
Tulos: instituutio joka ei vain arvioi mekanismeja vaan suunnittelee niitä, seuraa niiden toimivuutta, ja pakottaa korjaamaan kun ne epäonnistuvat.
Johtopäätös
Suomen julkishallinnossa on:
- Maailman parasta rekisteridataa
- Korkeatasoista jälkikäteisarviointia (VATT)
- Toimivaa sektorikohtaista mekanismisuunnittelua (taajuushuutokaupat, energiasääntely)
Suomen julkishallinnosta puuttuu 12 kriittistä funktiota — mesotason suunnittelusta meta-mekanismien analyysiin, vastapuolianalyysistä kansalaispalautteeseen.
Mikään yksittäinen kansainvälinen malli ei kata kaikkia näitä. MeV on suunniteltu täyttämään ne kaikki.