Toimiva valvonta oikeusalalle

Aloitteen sisältö

Ehdotamme, että eduskunta edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään lainvalmisteluun asianajajista annetun lain sekä muiden asiaan liittyvien lakien muuttamiseksi seuraavien periaatteiden ja säännösluonnosten mukaisesti:

1. Julkinen kurinpitorekisteri: Perustetaan julkinen, verkossa haettava rekisteri kaikista oikeudellisille ammattilaisille (asianajajat, luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat) määrätyistä kurinpitoseuraamuksista. Merkinnät säilyvät rekisterissä kymmenen vuotta.
2. Eroamisporsaanreiän tukkiminen: Jos asianajaja eroaa Asianajajaliitosta tutkinnan aikana, tutkinta on vietävä loppuun ja mahdollinen "katsotaan erotetuksi" -päätös merkittävä rekisteriin. Eroaminen ei saa poistaa kurinpitohistoriaa.
3. Kurinpidon porrastus: Seuraamusjärjestelmään lisätään määräaikainen toimintakielto (kuusi kuukautta, yksi vuosi, kolme vuotta) huomautuksen ja erottamisen väliin. Tämä mahdollistaa oikeasuhtaiset seuraamukset vakavasta mutta ei pysyvänä rikkomuksesta.
4. Maallikkoenemmistö: Valvontalautakunnan kokoonpanoa muutetaan siten, että vähintään 50 prosenttia jäsenistä on muita kuin oikeustieteen tutkinnon suorittaneita (Tanskan mallin mukaan).
5. Vakuutusvaikutus: Kurinpitoseuraamus vaikuttaa automaattisesti oikeudellisen ammattilaisen pakolliseen vastuuvakuutukseen. Vakuutusyhtiöt saavat reaaliaikaisen syötteen kurinpitorekisteristä. Seuraamusten vakuutusvaikutukset:
   • Huomautus: 10 prosentin korotus vakuutusmaksuun kolmeksi vuodeksi
   • Varoitus: 25 prosentin korotus viideksi vuodeksi
   • Seuraamusmaksu: 50 prosentin korotus viideksi vuodeksi
   • Määräaikainen toimintakielto: 100 prosentin korotus kiellon päättymisestä viideksi vuodeksi
   Tämä luo automaattisen taloudellisen seuraamuksen, joka ei riipu kuluttajan kyvystä vaihtaa lakimiestä kesken toimeksiannon.

Muutettavat lait:

• Laki asianajajista 496/1958
• Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 715/2011
• Vakuutussopimuslaki 543/1994

Perustelut

1. Kuluttajansuoja ja tiedonsaanti

Lakimiehen valinta on yksi merkittävimmistä kuluttajapäätöksistä: kyse voi olla vapaudesta, omaisuudesta tai perheestä. Silti kuluttaja ei käytännössä voi tarkistaa oikeudellisen ammattilaisen kurinpitohistoriaa ennen toimeksiannon antamista.

Laki mahdollistaa tietopyynnön valvontalautakunnan julkisesta päiväkirjasta (14 pv määräaika). Valvontalautakunta itse toteaa: "nimestään huolimatta kyseessä ei ole kenen tahansa nähtävillä oleva tietokanta." Rekisteri ei ole verkkohaettavissa, kukaan kuluttajaneuvoja ei mainitse mahdollisuutta, ja huomautus poistuu rekisteristä 3 vuoden jälkeen. Lisäksi 14 päivän odotusaika tekee järjestelmästä käyttökelvottoman kiireellisissä tilanteissa - pidätys, kiireellinen kielto, huoltajuusriita. Verkossa haettava rekisteri mahdollistaisi tarkistuksen sekunneissa.

Vertailun vuoksi: ravintolan hygieniamerkinnät ovat julkisia ja haettavissa sekunneissa (Oiva).

Oikeudelliset ammattilaiset harjoittavat valtion sääntelemää toimintaa, joka edellyttää erityistä luottamusta. Tämä asema edellyttää vastaavaa vastuuvelvollisuutta.

2. Puuttuva väliporras ja riittämättömät sakot

Nykyisessä kurinpitojärjestelmässä on huomautus, varoitus, seuraamusmaksu (enintään 15 000 €) ja erottaminen - mutta ei määräaikaista toimintakieltoa. Puuttuva väliporras pakottaa valitsemaan lievän seuraamuksen tai uran lopettamisen. Käytännössä lautakunta valitsee lähes aina lievemmän.

Kaliforniassa 37 % kurinpitoseuraamuksista on määräaikaisia keskeytyksiä. Tanskassa ja Ruotsissa määräaikaiset toimintakiellot ovat käytössä, ja enimmäissakot ovat huomattavasti korkeammat (Tanska tyypillisesti noin 40 000 €, poikkeuksellisesti jopa 80 000 €; Ruotsi noin 22 000 €). Suomessa määräaikaisia keskeytyksiä ei ole lainkaan ja enimmäissakko on 15 000 €.

3. Ammattikuntavalvonnan uskottavuus

Suomen Valvontalautakunnassa on 7 asianajajaa, 2 luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa ja 3 oikeustieteilijää - ei maallikkojäseniä. Tanskan vastaavassa elimessä on 9 asianajajaa ja 9 maallikkoa.

Itsevalvonta epäonnistuu ennustettavasti: valvojat tuntevat valvottavat, pieni oikeusyhteisö luo verkostopainetta, ja lievät rangaistukset eivät pelota. Norja erottaa noin 24 asianajajaa vuodessa, Suomi 2. Asukaslukuun suhteutettuna Norja erottaa yli kymmenkertaisesti enemmän. Norjalaiset asianajajat eivät ole kymmenkertaisesti epäeettisempiä - järjestelmät tuottavat eri tuloksia.

Valvontalautakunnan tilastot (2023): 699 asiaa ratkaistiin, 382 (55 %) hylättiin tai jätettiin tutkimatta, 130 tapauksessa rikkomus todettiin mutta katsottiin liian vähäiseksi seuraamukselle (vähäisyysperuste), 2 erotusta (0,3 %).

Valvontalautakunta antoi 7.5.2024 varoituksen luvan saaneelle oikeudenkäyntiavustajalle, joka oli uhannut tuomaria 416 000 euron uhkasakkovaatimuksella vaikuttaakseen päätökseen. Monissa maissa tämä johtaisi toimintakieltoon tai erottamiseen - ja rikostutkintaan.

4. Eroamisporsaanreikä

Vuonna 2024 valvontalautakuntaan tuli ennätysmäärä kanteluita (643). Kolme asianajajaa olisi erotettu - mutta kaikki ehtivät erota ensin. Eroamalla tutkinnan aikana asianajaja voi välttää "erotettu"-merkinnän ja jatkaa toimintaansa luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.

5. Valvonta-aukko: luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat

Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien ("lupalakimiesten") valvonta kattaa vain oikeudenkäynnit. Oikeudenkäynnin ulkopuolinen toiminta on täysin valvonnan ulkopuolella. Jos lupalakimies laatii virheellisen testamentin, hoitaa huonosti perunkirjoituksen tai neuvoo väärin sopimusneuvotteluissa, valvontalautakunta ei voi antaa edes huomautusta. Asiakkaan ainoa keino on raskas oikeudenkäynti vahingonkorvauksesta.

Aukko luotiin tietoisesti 2011 (HE 318/2010 vp, kohta 3.2.5: valvonnan laajentaminen "olisi vaikeaa"). Oikeuskansleri varoitti 2017 (OKV/3/50/2016), että tilanne on kestämätön. Oikeusministeriö sivuutti varoituksen avatessaan lain 2024 (HE 73/2024).

Tämä luo nurinkurisen tilanteen: vähemmän valvontaa haluava voi joko pysyä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana tai erota Asianajajaliitosta. Norja ratkaisi vastaavan ongelman 2022 asianajajalailla (advokatloven), joka yhtenäisti kaikkien oikeudellisten ammattilaisten valvonnan.

6. Kansainvälinen vertailu

Yhdysvalloissa 44 osavaltiossa on julkinen, verkossa haettava kurinpitorekisteri. Iso-Britanniassa SRA julkaisee päätökset verkossa 5-10 vuoden ajan. Ruotsi alkoi vuonna 2023 julkaista kaikki täysistuntopäätökset. Suomessa tarvitaan manuaalinen tietopyyntö, huomautus poistuu 3 vuoden ja varoitus 6 vuoden jälkeen.

7. Markkinaehtoinen valvonta (vakuutusmekanismi)

Hallinnollinen rangaistus (huomautus) ei maksa käytännössä mitään. Ehdotettu vakuutusmekanismi tekee virheistä kalliita. Kun kurinpitoseuraamus nostaa automaattisesti vastuuvakuutusmaksua, huono toiminta hinnoitellaan markkinaehtoisesti.

Tämä suojaa kuluttajaa silloinkin, kun hän ei osaa tarkistaa rekisteriä: toistuvasti virheitä tekevä juristi joutuu nostamaan hintojaan kattaakseen vakuutuskulut, tai vakuutusyhtiö kieltäytyy vakuuttamasta häntä, jolloin toiminta loppuu. Valvonta ulkoistetaan vakuutusyhtiöiden riskiarvioijille, joilla on taloudellinen kannustin arvioida riski oikein.

Huomautus on ilmainen. Vakuutuskorotus maksaa. Raha muuttaa käytöstä tehokkaammin kuin moite.

8. Toteutettavuus

Rekisterin perustamiskustannukset ovat vähäiset: tiedot ovat jo olemassa, ne vain julkaistaan haettavassa muodossa. Valvontalautakunnan kokoonpanomuutos ei aiheuta lisäkustannuksia.

9. Vasta-argumenttien käsittely

"Maallikot eivät ymmärrä ammattietiikkaa" — Tanska käyttää 50 % maallikkoenemmistöä ja järjestelmä toimii. Maallikot tuovat kuluttajanäkökulman: onko asiakas saanut sen mitä tilasi? Ammattietiikan hienoudet ovat oikeusoppineiden asia - mutta perusasiat (vastasiko lakimies puheluihin? toimiko valtuutuksen rajoissa?) ovat maallikon arvioitavissa.

"Julkinen rekisteri vahingoittaa mainetta kohtuuttomasti" — Huomautus on lievä seuraamus lievästä rikkomuksesta. Jos se ei kestä julkisuutta, ehkä se ei ole oikea seuraamus. 44 Yhdysvaltain osavaltiota, Iso-Britannia ja Ruotsi julkaisevat kurinpitopäätökset - eikä ammattikunta ole romahtanut.

"Tämä altistaa puolustusasianajajat häirinnälle" — Riski on todellinen mutta hallittavissa. Rekisteri sisältää vain kurinpitopäätökset, ei kanteluja - perusteeton kantelu ei johda merkintään. 44 Yhdysvaltain osavaltiota on julkaissut kurinpitopäätökset vuosikymmeniä ilman systemaattista häirintäongelmaa.

"Tämä vahingoittaa lakimiehiä" — Salailu suojaa vain huonoja toimijoita. Rehelliset ammattilaiset kärsivät, kun mätämunat saavat jatkaa toimintaansa: koko alan luottamus heikkenee ja kaikkien vastuuvakuutusmaksut nousevat, kun riskit realisoituvat vahinkoina. Avoin rekisteri on laadun tae, joka hyödyttää eettisesti toimivia oikeudellisia ammattilaisia.