Lakien vaikuttavuusseuranta

Aloitteen sisältö

Ehdotamme, että eduskunta edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään lainvalmisteluun uuden lain säätämiseksi lakien vaikuttavuuden seurannasta seuraavien periaatteiden ja säännösluonnosten mukaisesti:

1 § Tavoitemäärittelyvelvoite

Jokaisen hallituksen lakiesityksen mukana on toimitettava mitattavat tavoitteet, joita lailla tavoitellaan, indikaattorit joilla tavoitteiden toteutumista seurataan, lähtötaso ennen lain voimaantuloa ja tavoitetaso viiden vuoden kuluttua.

2 § Seurantavastuun määrittely

Laissa on nimettävä vastuuministeriö seurannasta, seurantaraportin aikataulu (vähintään kerran vaalikaudessa) sekä tietolähteet ja mittausmenetelmät.

3 § Automaattinen uudelleenarviointi

Jos lain vaikuttavuusarviointi osoittaa, että tavoitteita ei ole saavutettu tai kustannukset ylittävät arvion yli 50 prosentilla, eduskunnan asianomaisen valiokunnan on käsiteltävä asia 90 päivän kuluessa ja annettava lausunto lain muutostarpeista.

4 § Julkinen vaikuttavuusrekisteri

Perustetaan julkinen, verkossa haettava rekisteri, joka sisältää kaikki voimassa olevat lait tavoitteineen, seurantaraportit sekä vertailun ennustettujen ja toteutuneiden vaikutusten ja kustannusten välillä.

5 § Mittareiden riippumaton validointi

Lainsäädännön arviointineuvosto (tai sen seuraajaelin) arvioi hallituksen esityksen mittarit ennen eduskuntakäsittelyä ja antaa mittareille laatuarvosanan (1–5) seuraavien kriteerien perusteella:

• 5 (Erinomainen): Mittarit ovat objektiivisia, vaikeasti manipuloitavia ja mittaavat suoraan lain tavoitetta
• 4 (Hyvä): Mittarit ovat pääosin luotettavia, vähäisiä manipulointimahdollisuuksia
• 3 (Tyydyttävä): Mittarit ovat alttiita Goodhartin laille (mittarista tulee tavoite) tai mittaavat tuotoksia tavoitteiden sijaan
• 2 (Välttävä): Mittarit ovat helposti manipuloitavia tai eivät liity lain tavoitteeseen
• 1 (Hylätty): Mittareita ei ole määritelty tai ne ovat täysin kelvottomia

Kun Mekanismivirasto (MeV) on perustettu, validointivastuu siirtyy sille.

6 § Seuraukset mittareiden laadun perusteella

Mittareiden laatuarvosana vaikuttaa lain asemaan:

• Arvosana 3 (Tyydyttävä): Laki saa "koeajan" -statuksen. Lain soveltamisalaa tai budjettia ei voida laajentaa ennen kuin mittarit on korjattu ja uudelleenarvioitu.
• Arvosana 2 (Välttävä): Laki saa "jäädytetty" -statuksen. Lakiin ei voida tehdä muutoksia (pois lukien mittareiden korjaaminen) ennen kuin mittarit on korjattu.
• Arvosana 1 (Hylätty) tai mittareita ei korjata kolmessa vuodessa: Laki raukeaa automaattisesti, ellei eduskunta erikseen päätä sen jatkamisesta.

Tämä luo ministeriöille kannustimen suunnitella laadukkaat mittarit alusta alkaen: huonot mittarit johtavat lain jäykistymiseen, eivät vapauteen.

7 § Siirtymäsäännös

Tämä laki tulee voimaan vuoden kuluttua sen hyväksymisestä. Lakia sovelletaan kaikkiin hallituksen esityksiin, jotka annetaan lain voimaantulon jälkeen.

Perustelut

1. Lait ilman palautetta

Nykyisin lakeja säädetään ilman systemaattista seurantaa. Hallituksen esityksessä esitetään tavoitteita ("parantaa työllisyyttä", "vähentää byrokratiaa"), laki säädetään ja tulee voimaan, mutta kukaan ei mittaa toteutuivatko tavoitteet. Laki jää voimaan riippumatta tuloksista.

2. Seuraamusten puute

Kun lain vaikutukset jäävät tavoitteista, mitään ei tapahdu: ei automaattista uudelleenarviointia, ei vastuutahoa joka joutuisi selittämään, ei mekanismia joka pakottaisi korjauksiin.

Esimerkki: Aktiivimallin (2018) luvattiin parantavan työllisyyttä. Vaikuttavuusarviot osoittivat vaikutusten olleen vähäisiä. Laki kumottiin poliittisista syistä, ei vaikuttavuusarvioinnin perusteella.

3. Kustannusarvioiden pettäminen

Lakien kustannusarviot aliarvioidaan systemaattisesti. Valtiontalouden tarkastusvirasto on toistuvasti huomauttanut, että hallituksen esitysten kustannusarviot ovat epäluotettavia ja jälkiseuranta puutteellista.

Ilman seurantamekanismia budjettikuri rapautuu: lakia voi ehdottaa millä tahansa luvuilla, koska kukaan ei tarkista jälkikäteen.

4. Kansainvälinen vertailu

Iso-Britanniassa on käytössä Post-Legislative Scrutiny, jossa lakeja arvioidaan systemaattisesti 3-5 vuoden jälkeen. Yhdysvalloissa Government Accountability Office tekee riippumattomia arviointeja. Uudessa-Seelannissa Better Rules -ohjelma edellyttää mitattavia tavoitteita lakiesityksiin. Saksassa vaikutusarviointi on sisäänrakennettu lainsäädäntöprosessiin.

Suomessa ei ole systemaattista mekanismia. OECD on toistuvasti suositellut jälkiarviointimekanismien vahvistamista, ja Suomi on luokiteltu heikoksi tällä alueella.

5. Demokratian laatu

Kansalainen ei voi arvioida, toimivatko lait, jos tietoa ei kerätä eikä julkaista. Julkinen keskustelu perustuu mielipiteisiin, ei faktoihin.

Vaikuttavuusrekisteri mahdollistaa faktoihin perustuvan keskustelun, lainsäätäjien vastuullisuuden arvioinnin ja oppimisen aiemmista virheistä.

6. Vasta-argumenttien käsittely

"Kaikkea ei voi mitata" — Kaikkea ei tarvitsekaan. Mutta jos laki lupaa parantaa työllisyyttä, työllisyyttä voi mitata. Jos lainsäätäjä ei osaa nimetä mitattavia tavoitteita, lain tarkoitus on epäselvä.

"Tämä lisää byrokratiaa" — Hallituksen esityksissä on jo nyt tavoitteita ja vaikutusarvioita - ne vain katoavat hyväksymisen jälkeen. Ehdotus systematisoi olemassa olevan käytännön: tavoitteet dokumentoidaan koneluettavasti, Tilastokeskus kerää jo suurimman osan tarvittavasta datasta, ja vertailu tapahtuu automaattisesti. Lisäkustannus on murto-osa verrattuna toimimattoman lainsäädännön kustannuksiin.

"Lait ovat monimutkaisia, yksinkertaiset mittarit harhaanjohtavia" — "Emme voi mitata" on usein tekosyy välttää vastuuta. Jos laki on niin monimutkainen, ettei sen vaikutuksia voi arvioida, ehkä lakia pitäisi yksinkertaistaa.

Yhteys muihin aloitteisiin

Yhteys lainsäädäntöinfrastruktuuriin: Jos lait sisältävät mitattavat tavoitteet jo säätämisvaiheessa, seuranta on sisäänrakennettu.

Yhteys määräaikaisuuteen: Vaikuttavuusseuranta tuottaa datan ("toimiiko laki?"), määräaikaisuus pakottaa päätökseen ("uusitaanko?"). Ilman vaikuttavuusseurantaa uusimisäänestykset ovat sokeita; ilman määräaikaisuutta vaikuttavuusseurannan tuloksilla ei ole pakottavia seurauksia.

Yhteys MeV:hen: Vaikuttavuusseuranta mittaa yksittäisiä lakeja, MeV mittaa koko järjestelmää. MeV voi yhdistää lakikohtaiset tulokset ja tunnistaa laajempia ongelmia.