Yhdenmukainen yksityisyydensuoja kansalaisaloitteisiin

Aloitteen sisältö

Ehdotamme, että eduskunta edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään lainvalmisteluun kansalaisaloitelain (12/2012) muuttamiseksi seuraavien periaatteiden ja säännösluonnosten mukaisesti:

1. Tietosuoja vahvasti tunnistautuneille: Vahvalla sähköisellä tunnistautumisella (Suomi.fi) kerättyjen kannatusilmoitusten tekijöiden nimet ja henkilötiedot säädetään salassa pidettäviksi tiedoiksi myös 50 000 allekirjoituksen rajan ylittymisen jälkeen.
2. Viranomaisvalvonta: Tiedot ovat ainoastaan tarkastuksesta vastaavan viranomaisen (Digi- ja väestötietovirasto, DVV) käytössä oikeellisuuden varmistamiseksi.
3. Paperilomakkeet: Paperikeräys poistetaan käytöstä kokonaan. Paperilomake on marginaalinen ja turvaton jäänne, joka luo kahden kerroksen tietosuojan. Sähköinen tunnistautuminen on jo käytännössä ainoa tapa allekirjoittaa.
4. Aggregoidut tilastot: Digi- ja väestötietovirasto (DVV) julkaisee reaaliaikaisen, koneluettavan tilaston allekirjoitusten jakautumisesta postinumeroalueittain tai kotikunnittain keräysvaiheen aikana. Yksittäisen alueen tai ryhmän tiedot julkaistaan vain jos allekirjoituksia on vähintään 50 (anonymiteetin turvaamiseksi). Tämä mahdollistaa kannatuksen aitouden todentamisen (aito kansanliike vs. koordinoitu kampanja tai bottihyökkäys) ilman yksilöiden paljastamista.

Muutettavat lait:

• Kansalaisaloitelaki (12/2012)
• Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)

Perustelut

1. Vaalisalaisuus ja poliittinen yksityisyys

Suomalaisessa demokratiassa äänestäminen on salassapidettävä toimi. Tämä "vaalisalaisuus" turvaa kansalaisen oikeuden ilmaista poliittinen tahtonsa ilman pelkoa painostuksesta, häirinnästä tai syrjinnästä ("maalittaminen").

Kansalaisaloitteen allekirjoittaminen on rinnastettavissa äänestämiseen: se on poliittisen tahdon ilmaus. Nykyinen laki, joka tekee allekirjoittajien nimistä julkisia 50 000 nimen rajan jälkeen, altistaa kansalaiset - erityisesti arkaluonteisia tai kiistanalaisia aiheita (esim. ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, lainsäädännön epäkohdat) ajavat - sosiaaliselle paineelle ja maalittamiselle.

Tämä luo "hiljentämisvaikutuksen" (chilling effect). Monet jättävät allekirjoittamatta aloitteen ei siksi, että vastustaisivat asiaa, vaan siksi, että pelkäävät nimensä joutuvan julkiseen riepotteluun.

2. Eurooppalainen verrokki (EU-aloite)

Eurooppalainen kansalaisaloite (European Citizens' Initiative) toimii jo nyt tietosuojaperiaatteella. EU-asetus takaa, että allekirjoittajien henkilötiedot on suojattu, eikä niitä julkaista. Jos 27 EU-maan yhteinen instrumentti luottaa viranomaistarkistukseen ilman nimilistojen julkaisua, miksi Suomen kansallinen järjestelmä vaatii kansalaisten "paljastamista"?

3. Teknologinen kehitys ja PeVM 6/2011 vanhentuminen

Kun nykyistä lakia säädettiin (PeVM 6/2011), perustuslakivaliokunta katsoi, että "kansalaisaloitteen kaltaisen valtiollisen toimen tekijät eivät voi jäädä salaan". Tuolloin ajateltiin pitkälti paperisia nimilistoja, joiden aitoutta oli vaikea valvoa ilman julkisuutta.

Nykyään lähes kaikki kannatusilmoitukset tehdään vahvalla sähköisellä tunnistautumisella (pankkitunnukset/mobiilivarmenne). DVV pystyy varmistamaan henkilöllisyyden 100-prosenttisella varmuudella ilman, että naapurin täytyy voida tarkistaa nimi listasta. Paperiaikana julkisuus toimi varmentajana: naapuri saattoi huomata vilpin ("kuollut isoäitini on listalla"). Vahvan tunnistautumisen aikakaudella tämä "joukkovalvonta" on tehotonta verrattuna DVV:n järjestelmävalvontaan. Julkisuus on menettänyt funktionaalisen merkityksensä ja muuttunut pelkäksi sosiaaliseksi kontrolliksi.

Paperilomakkeilla kerätyt kannatusilmoitukset ovat marginaalinen poikkeus. Vuonna 2026 on perusteltua kysyä, tarvitaanko paperikeräystä lainkaan. Jos lainsäätäjä katsoo, että kahden eri tietosuojatason ylläpito on liian monimutkaista, yksinkertaisin ratkaisu on poistaa paperikeräys kokonaan ja siirtyä täysin sähköiseen järjestelmään. Tämä yhdenmukaistaisi tietosuojan ja poistaisi väärinkäytösriskin kokonaan.

4. Tietojen minimointiperiaate (GDPR)

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) edellyttää tietojen minimointia: henkilötietoja saa käsitellä vain sen verran kuin on välttämätöntä tarkoituksen saavuttamiseksi. Kansalaisaloitteen tarkoitus on osoittaa riittävä kannatus (50 000 allekirjoitusta). Tämän todentamiseen riittää viranomaisen (DVV) suorittama tarkistus.

Nimilistan julkaiseminen koko kansalle ei ole välttämätöntä tavoitteen saavuttamiseksi. Nykyinen käytäntö on todennäköisesti ristiriidassa tietosuojalainsäädännön hengen kanssa: se on "ylimitoitettua käsittelyä". Kansalaisaloitelaki on vuodelta 2012 - ajalta ennen GDPR:ää. Se on päivitettävä vastaamaan nykyaikaista tietosuojakäsitystä.

5. Epäsymmetria valtionhallinnossa

On ristiriitaista, että tavallisen kansalaisen poliittinen osallistuminen (aloite) on julkista, mutta merkittävää julkista valtaa käyttävien virkamiesten ja tuomareiden toiminta on usein suojattu yksityisyyden ja turvallisuuden nimissä. Esimerkiksi tuomioistuinten ratkaisut julkaistaan usein ilman ratkaisukokoonpanon yksilöityjä äänestystietoja tai asianajajien kurinpitohistoriaa on vaikea selvittää.

Jos "valtiollinen toimi ei voi jäädä salaan", sen tulisi koskea ensisijaisesti vallankäyttäjiä, ei kansalaisia. Tällä hetkellä järjestelmä on läpinäkyvä alhaalta ylös, mutta läpinäkymätön ylhäältä alas.

6. Miksi nyt

Kansalaisaloitteet käsittelevät yhä useammin kiistanalaisia aiheita: turvallisuuspolitiikkaa, vähemmistöjen oikeuksia, instituutioiden kritiikkiä. Sosiaalinen media on tehnyt maalittamisesta tehokkaampaa kuin koskaan.

Teknologia on ratkaissut alkuperäisen ongelman (identiteettipetokset). Nyt julkisuus palvelee vain sosiaalista kontrollia - pelotetta niille, jotka harkitsevat epäsuositun asian tukemista.

Kansalaisen poliittinen osallistuminen tulisi suojata samalla tavalla kuin äänestäminen: viranomainen varmistaa henkilöllisyyden, mutta poliittinen kannanotto pysyy yksityisenä.

7. Vasta-argumenttien käsittely

"Eduskunta ei näe kannatuksen maantieteellistä jakaumaa" — DVV voi toimittaa eduskunnalle anonymisoituja tilastoja: allekirjoitusten jakauma maakunnittain, ikäryhmittäin, sukupuolittain. Tilastollinen tieto säilyy, yksilöiden identiteetti suojataan.

"Läpinäkyvyys on demokratian periaate" — Läpinäkyvyys koskee vallankäyttöä, ei kansalaisten yksityisiä kannanottoja. Äänestäminen on salaista juuri siksi, että se on poliittinen teko. Allekirjoittaminen on samankaltainen teko. Virallinen valvonta (allekirjoitusten oikeellisuus) hoituu DVV:n kautta - läpinäkyvyys vallankäyttöön säilyy, yksityisyys kansalaiselle palautuu.