Aloitteen sisältö
Ehdotamme toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) muuttamista siten, että:
- Suojasäästöosuus: Toimeentulotukea myönnettäessä hakijan varallisuudesta jätetään huomioimatta säästöt 10 000 euroon asti aikuista kohden.
- Puskurin kerryttäminen: Tuensaajalla on oikeus säästää osan satunnaisista tuloista ilman, että se leikkaa seuraavan kuukauden tukea, kunnes suojasäästöosuus täyttyy.
Muutettavat lait: Laki toimeentulotuesta 1412/1997
Perustelut
Suhde kansalaisaloitteeseen KAA 6/2025
Eduskunnassa on käsittelyssä kansalaisaloite KAA 6/2025 vp: "Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen" (26.2.2025, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa).
KAA 6/2025 korjaa ansiotulojen kannustinloukun: "Rankaistaanko työnteosta?" Tämä aloite korjaa varallisuuden kannustinloukun: "Rankaistaanko säästämisestä?"
KAA 6/2025 koskee työttömyyspäivärahan ja asumistuen saajia. Tämä aloite koskee toimeentulotuen hakijoita. Aloitteet täydentävät toisiaan. Molemmat ongelmat kumpuavat samasta juurisyystä: järjestelmä, joka rankaisee itsenäiseen selviytymiseen pyrkimisestä.
1. Järjestelmä luo sen mitä se väittää hoitavansa
Nykyinen toimeentulotukijärjestelmä vaatii hakijaa realisoimaan lähes kaiken varallisuutensa (usein alle 50 euron rajaan asti) ennen avun saamista. Yhdistettynä 100 prosentin marginaaliveroon (jokainen ansaittu euro vähentää tukea eurolla), tämä:
- Pakottaa ihmiset taloudelliseen haavoittuvuuteen
- Rankaisee säästämisestä ja varautumisesta
- Estää puskurin rakentamisen, joka mahdollistaisi irtautumisen tuesta
- Muuttaa tilapäisen kriisin pysyväksi loukuksi
Vuonna 2023 toimeentulotukea sai 298 000 kotitaloutta (453 000 henkilöä, noin 7 % väestöstä). Nykyinen järjestelmä luo kannustimen siirtää varallisuus epävirallisiin muotoihin (käteinen, perheenjäsenten hallussa). Suojaraja tekisi järjestelmästä sekä inhimillisemmän että läpinäkyvämmän.
Salonen ja Saikkonen (2018) seurasivat nuoria aikuisia: 70 % ei koskaan tarvinnut toimeentulotukea, 14 % käytti sitä tilapäisesti ja irtautui. Loput 16 % jäi toistuvaan (9 %) tai pysyvään (7 %) tuen tarpeeseen.
Suomen perustulokokeilu (2017-2018) osoitti saman: rangaistuksen poistaminen ei vähentänyt työllistymistä mutta paransi merkittävästi hyvinvointia (Kangas ym. 2019).
2. Kansainvälinen vertailu
Suomi on poikkeuksellisen rankaiseva verrattuna muihin maihin. Saksassa Bürgergeld-järjestelmässä sallittu varallisuus on 40 000 € karenssiaikana ja 15 000 € pysyvästi. Iso-Britanniassa Universal Credit suojaa 6 000 £ täysin ja sallii varallisuuden 16 000 £ asti. Tanskassa kontanthjælp sallii noin 1 340 € henkilöä kohden. Australiassa JobSeeker-tuen saaja saa pitää jopa 195 000 € varallisuutta. Suomessa raja on käytännössä nolla euroa.
Saksan pysyvä suojaraja (15 000 €) on kertaluokkia suurempi kuin Suomen käytännön raja. Ehdottamamme 10 000 € on maltillinen.
3. Kapasiteetin rakentaminen vs. köyhyyden hallinta
Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus erottaa kaksi lähestymistapaa: köyhyyden hallinta (tulonsiirrot + valvonta) ja kapasiteetin rakentaminen (varallisuuden kerryttäminen + irtautumispolut).
Kapasiteettia rakentavat järjestelmät (esim. Singaporen CPF, BRAC:n Graduation-malli) perustuvat kahteen periaatteeseen:
- Työn on aina kannattava - ei 100 % marginaaliveroa
- Varallisuus mahdollistaa irtautumisen - puskuri antaa neuvotteluvoimaa, liikkuvuutta ja kriisinsietokykyä
Kapasiteettia rakentava järjestelmä on myös halvempi pitkällä aikavälillä: ihminen joka irtautuu tuesta lakkaa aiheuttamasta kustannuksia. Nykyinen järjestelmä luo pysyvää riippuvuutta, joka maksaa ikuisesti.
Nykyinen järjestelmä on optimoitu köyhyyden hallintaan. Tämä aloite siirtää painopistettä kohti kapasiteetin rakentamista.