Korjaukset
Säästösuoja toimeentulotuessa
Toimeentulotukea saadakseen on poltettava säästöt lähes nollaan. Saksassa saa pitää 15 000 €, Australiassa 195 000 € - Suomessa noin 0 €.
Nollaraja luo pysyvän riippuvuuden jonka se väittää estävänsä: työtön polttaa säästöt, saa tukea nollasta, ja ensimmäinen yllättävä meno palauttaa jonoon.
Puskuri mahdollistaa työn joka vaatii muuttoa, koulutusta tai palkan odottamista - ja siten irtautumisen. "Tiukka" politiikka maksaa enemmän, koska se valmistaa pysyviä asiakkaita.
Ehdotus: 10 000 € suojaosuus aikuista kohden.
Sitova hoitotakuu
31 000 potilasta odottaa hoitoa yli lakisääteisen 6 kk rajan. Valvira määräsi 20 M€ uhkasakot. Sakot menevät valtion kassaan, ei hoitoon.
Kahden kerroksen järjestelmä on jo olemassa. Useimmilla työssäkäyvillä on työterveyshuolto, muut jonottavat.
Tanskassa potilas saa 30 päivän jälkeen valita yksityisen julkisella rahalla - järjestelmä on toiminut vuodesta 2002, ja julkinen puoli joko tehostuu tai menettää rahoituksen.
Ehdotus: Automaattinen palveluseteli kun hoitotakuu ylittyy, omavastuu sama kuin julkisella.
Lupakäsittelyn tehostus enimmäisaikavaatimuksella
Soklin fosfaattikaivos on ollut lupaprosessissa yli 50 vuotta, BASF Harjavallan tehdas on valmis mutta lupa jäissä, ja Finnpulpin 1,6 mrd € hanke peruutettiin. Yli 3 mrd € on jumissa lupakäsittelyssä.
75 % tuulivoimahankkeista valitetaan, mutta 90 % valituksista hylätään - merkittävä osa on viranomaisten toisistaan tekemiä.
Nykyjärjestelmä kohtelee viivytyksen kustannusta nollana, mutta pääoma ei odota. 50 vuotta ei ole huolellisuutta, vaan näkymätöntä vahinkoa. Saksa rakentaa LNG-terminaaleja kuukausissa hiljaisen hyväksynnän mekanismilla, ja EU RED III edellyttää samaa.
Automaattilupa ei ole löysä, vaan se tulee BAT-standardeilla (tiukemmat kuin tyypillinen lupa) ja ankaralla vastuulla - yritys maksaa kaiken vahingon. Ennustettava lupaprosessi luo positiivisen kierteen: investoinnit tulevat maihin joissa päätökset ovat nopeita.
Ehdotus: 12 kk ehdoton määräaika; ei päätöstä tarkoittaa lupaa BAT-standardeilla ja ankaralla vastuulla.
Toimiva valvonta oikeusalalle
Vuonna 2024 tuli 643 kantelua, joista kolme olisi johtanut erottamiseen - mutta kaikki ehtivät erota ensin. Eroamalla välttää merkinnän ja voi jatkaa luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.
Kurinpitorekisteri ei ole julkinen, eikä määräaikaista toimintakieltoa ole - vain varoitus tai erottaminen. Norja erottaa 10x enemmän asukasta kohden, joten joko norjalaiset lakimiehet ovat 10x huonompia tai järjestelmät tuottavat eri tuloksia.
Ravintolan hygienian voi tarkistaa sekunneissa (Oiva), mutta asianajajan kurinpitohistoriaa ei.
Ehdotus: Julkinen rekisteri, eroamisporsaanreiän tukkiminen, määräaikainen toimintakielto ja maallikkoenemmistö valvontaan.
Yhdenmukainen yksityisyydensuoja kansalaisaloitteisiin
Kansalaisaloitteen allekirjoittajien nimet tulevat julkisiksi 50 000 rajan jälkeen.
Suomi.fi-tunnistautuminen varmistaa henkilöllisyyden 100 % varmuudella, joten julkisuus ei lisää mitään petostentorjuntaan - EU:n kansalaisaloite toimii jo ilman julkisia nimiä.
Äänestäminen on salaista, ja allekirjoittaminen on myös poliittinen kannanotto - miksi eri säännöt?
Ehdotus: Allekirjoittajien tiedot salassapidettäviksi; vain DVV näkee tiedot tarkistusta varten.
Järjestelmämuutokset
Korjaukset ratkaisevat yksittäisiä ongelmia. Nämä viisi muuttavat tapaa jolla lakeja valvotaan, kirjoitetaan, poistetaan, mitataan ja auditoidaan.
Lainsäädäntöinfrastruktuuri
Suomen lainsäädäntö perustuu "append-only" -malliin: laki julkaistaan julistuksena, muutos julkaistaan julistuksena, ja konsolidoitu versio johdetaan jälkikäteen tulkitsemalla. Tämä on arkkitehtuurisesti rikki.
Ehdotetussa mallissa lakimuutos on suora muutos tietovarastoon, ja järjestelmä tallentaa automaattisesti mitä muuttui. Ajantasainen tila on aina tiedossa, ei tulkinnan tulos.
Finlex on epävirallinen - oikeusministeriö ei vastaa virheistä. Kukaan ei tiedä montako lakia Suomessa on voimassa. Epävarmuus maksaa 5-7 mrd €/vuosi.
Ehdotus: Lait versionhallittuun tietovarastoon, täydellinen virallinen rekisteri, formaalit laskentaspesifikaatiot vero- ja etuuslaeille.
Valtuuksien määräaikaisuus
Pakkokeinovaltuudet myönnetään pysyvästi - tiedustelulaeille 2019 ei asetettu määräaikaa, eikä rajavartiolaillekaan 2024.
Jokainen kriisi lisää uusia valtuuksia, mutta mitään ei poisteta. Valtuudet kertyvät.
USA:n PATRIOT Act vaatii kongressin uudelleenhyväksynnän ja UK:n Terrorism Act uusitaan vuosittain - Suomessa ei ole vastaavaa mekanismia.
Määräaikaisuus luo automaattisen mekanismin: valtuus joka ei ole enää välttämätön, poistuu kun sitä ei uusita.
Ehdotus: Pakkokeinovaltuudet enintään 5 vuotta kerrallaan; jos ei uusita, valtuus lakkaa.
Vaikuttavuusseuranta
Laki lupaa "parantaa työllisyyttä", laki säädetään, mutta kukaan ei mittaa toteutuiko tavoite - laki jää voimaan riippumatta tuloksista.
Aktiivimalli luvattiin parantavan työllisyyttä, mutta vaikuttavuusarviot osoittivat vaikutukset vähäisiksi. Silti se kumottiin poliittisista syistä, ei datan perusteella.
UK:ssa on Post-Legislative Scrutiny 3-5 vuoden jälkeen ja USA:ssa GAO tekee riippumattomia arviointeja - Suomessa ei ole systemaattista mekanismia.
Ehdotus: Jokaisen HE:n mukana mitattavat tavoitteet; jos tavoitteet eivät täyty tai kustannukset ylittävät arvion 50 %, seuraa automaattinen eduskuntakäsittely.
Mekanismien tarkastusvirasto (MeTV)
VTV tarkastaa ovatko rahat käytetty laillisesti, mutta kukaan ei tarkasta tuottavatko instituutiot sen mitä ne lupaavat.
Työvoimapalvelut on perustettu työllistämään - työllistävätkö ne? Sosiaaliturvajärjestelmä on perustettu turvaamaan toimeentulon - turvaako se vai luoko se kannustinloukkuja? Kukaan ei seuraa tätä eroa systemaattisesti.
Jokainen pitkään kestänyt sivilisaatio on kehittänyt mekanismin tähän - Rooman sensorit, Kiinan sensoraatti, Ateenan graphe paranomon.
Ehdotus: Perustetaan riippumaton virasto joka vertaa todellisia kannustinrakenteita suunniteltuihin, ja automaattiset hälytykset kun tilastolliset kynnysarvot ylittyvät.
Perustuslakiturva
Suomi on EU:n ainoa maa jossa kansalainen ei voi tehdä perustuslakivalitusta. Tuomioistuimet voivat sivuuttaa lain vain "ilmeisessä" ristiriidassa, ja kynnys on niin korkea ettei sitä käytetä.
Eduskunta valvoo itse lakiensa perustuslainmukaisuutta, mutta valvoja ja valvottava eivät voi olla sama taho.
Saksassa on Verfassungsbeschwerde, Ranskassa QPC vuodesta 2008, Virossa ja Ruotsissa omat mekanisminsa - Suomessa ei ole mitään.
Ehdotus: Poistetaan "ilmeisessä" perustuslain 106 §:stä ja lisätään uusi 106 a §, joka antaa jokaiselle oikeuden perustuslakivalitukseen.
Varasta nämä ideat
Jokainen sivu sisältää valmiin aloitetekstin. Ei tekijänoikeutta — kopioi, muokkaa, tee omaksi. (CC0)
- Lainsäädäntöinfrastruktuuri sopii teknologiajohtajille ja Sitralle.
- Perustuslakiturva sopii valtiosääntöoikeuden professoreille.
- Toimiva valvonta oikeusalalle sopii kuluttajansuojan puolestapuhujille.