Aloitteen sisältö
Ehdotamme säädettäväksi uutta lainsäädäntöä oikeudellisten ammattilaisten valvonnasta:
- Julkinen kurinpitorekisteri: Perustetaan julkinen, verkossa haettava rekisteri kaikista oikeudellisille ammattilaisille (asianajajat, luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat) määrätyistä kurinpitoseuraamuksista. Merkinnät säilyvät rekisterissä 10 vuotta.
- Eroamisporsaanreiän tukkiminen: Jos asianajaja eroaa Asianajajaliitosta tutkinnan aikana, tutkinta on vietävä loppuun ja mahdollinen "katsotaan erotetuksi" -päätös merkittävä rekisteriin. Eroaminen ei saa poistaa kurinpitohistoriaa.
- Kurinpidon porrastus: Seuraamusjärjestelmään lisätään määräaikainen toimintakielto (6 kk, 1 v, 3 v) huomautuksen ja erottamisen väliin. Tämä mahdollistaa oikeasuhtaiset seuraamukset vakavasta mutta ei pysyvästä rikkomuksesta.
- Maallikkoenemmistö: Valvontalautakunnan kokoonpanoa muutetaan siten, että vähintään 50 % jäsenistä on muita kuin oikeustieteen tutkinnon suorittaneita (Tanskan mallin mukaan).
Muutettavat lait:
- Laki asianajajista 496/1958
- Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 715/2011
Perustelut
1. Kuluttajansuoja ja tiedonsaanti
Asianajajan valinta on yksi merkittävimmistä kuluttajapäätöksistä: kyse voi olla vapaudesta, omaisuudesta tai perheestä. Silti kuluttaja ei käytännössä voi tarkistaa asianajajan kurinpitohistoriaa ennen toimeksiannon antamista.
Laki mahdollistaa tietopyynnön valvontalautakunnan julkisesta päiväkirjasta (14 pv määräaika). Valvontalautakunta itse toteaa: "nimestään huolimatta kyseessä ei ole kenen tahansa nähtävillä oleva tietokanta." Rekisteri ei ole verkkohaettavissa, kukaan kuluttajaneuvoja ei mainitse mahdollisuutta, ja huomautus poistuu rekisteristä 3 vuoden jälkeen. Lisäksi 14 päivän odotusaika tekee järjestelmästä käyttökelvottoman kiireellisissä tilanteissa - pidätys, kiireellinen kielto, huoltajuusriita. Verkossa haettava rekisteri mahdollistaisi tarkistuksen sekunneissa.
Vertailun vuoksi: ravintolan hygieniamerkinnät ovat julkisia ja haettavissa sekunneissa (Oiva).
Asianajajat harjoittavat valtion myöntämää yksinoikeutta. Tämä etuoikeus edellyttää vastaavaa vastuuvelvollisuutta.
2. Puuttuva väliporras ja riittämättömät sakot
Nykyisessä kurinpitojärjestelmässä on huomautus, varoitus, seuraamusmaksu (enintään 15 000 €) ja erottaminen - mutta ei määräaikaista toimintakieltoa. Puuttuva väliporras pakottaa valitsemaan lievän seuraamuksen tai uran lopettamisen. Käytännössä lautakunta valitsee lähes aina lievemmän.
Kaliforniassa 37 % kurinpitoseuraamuksista on määräaikaisia keskeytyksiä. Tanskassa ja Ruotsissa määräaikaiset toimintakiellot ovat käytössä, ja enimmäissakot ovat huomattavasti korkeammat (Tanska 80 000 €, Ruotsi noin 22 000 €). Suomessa määräaikaisia keskeytyksiä ei ole lainkaan ja enimmäissakko on 15 000 €.
3. Ammattikuntavalvonnan uskottavuus
Suomen Valvontalautakunnassa on 6 asianajajaa, 3 lakiasiantuntijaa ja 2 maallikkoa. Tanskan vastaavassa elimessä on 9 asianajajaa ja 9 maallikkoa.
Itsevalvonta epäonnistuu ennustettavasti: valvojat tuntevat valvottavat, pieni oikeusyhteisö luo verkostopainetta, ja lievät rangaistukset eivät pelota. Norja erottaa noin 24 asianajajaa vuodessa, Suomi 2. Asukaslukuun suhteutettuna Norja erottaa yli kymmenkertaisesti enemmän. Norjalaiset asianajajat eivät ole kymmenkertaisesti epäeettisempiä - järjestelmät tuottavat eri tuloksia.
Valvontalautakunnan tilastot (2023): 594 tapausta käsitelty, 382 (64 %) hylätty tai jätetty tutkimatta, 130 tapauksessa rikkomus todettiin mutta katsottiin liian vähäiseksi seuraamukselle, 2 erotusta (0,3 %).
Valvontalautakunta antoi 7.5.2024 varoituksen luvan saaneelle oikeudenkäyntiavustajalle, joka oli uhannut tuomaria 416 000 euron uhkasakkovaatimuksella vaikuttaakseen päätökseen. Monissa maissa tämä johtaisi toimintakieltoon tai erottamiseen - ja rikostutkintaan.
4. Eroamisporsaanreikä
Vuonna 2024 valvontalautakuntaan tuli ennätysmäärä kanteluita (643). Kolme asianajajaa olisi erotettu - mutta kaikki ehtivät erota ensin. Eroamalla tutkinnan aikana asianajaja voi välttää "erotettu"-merkinnän ja jatkaa toimintaansa luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.
5. Valvonta-aukko: luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat
Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonta kattaa vain oikeudenkäynnit. Oikeudenkäynnin ulkopuolinen toiminta - uhkauskirjeet, neuvottelut, sopimustyö - on täysin valvonnan ulkopuolella.
Aukko luotiin tietoisesti 2011 (HE 318/2010 vp, kohta 3.2.5: valvonnan laajentaminen "olisi vaikeaa"). Oikeuskansleri varoitti 2017 (OKV/3/50/2016), että tilanne on kestämätön. Oikeusministeriö sivuutti varoituksen avatessaan lain 2024 (HE 73/2024).
Tämä luo nurinkurisen tilanteen: vähemmän valvontaa haluava voi joko pysyä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana tai erota Asianajajaliitosta. Norja ratkaisi vastaavan ongelman 2022 asianajajalailla (advokatloven), joka yhtenäisti kaikkien oikeudellisten ammattilaisten valvonnan.
6. Kansainvälinen vertailu
USA:ssa 44 osavaltiossa on julkinen, verkossa haettava kurinpitorekisteri. Iso-Britanniassa SRA julkaisee päätökset verkossa 5-10 vuoden ajan. Ruotsi alkoi vuonna 2023 julkaista kaikki täysistuntopäätökset. Suomessa tarvitaan manuaalinen tietopyyntö, huomautus poistuu 3 vuoden ja varoitus 6 vuoden jälkeen.
7. Toteutettavuus
Rekisterin perustamiskustannukset ovat vähäiset: tiedot ovat jo olemassa, ne vain julkaistaan haettavassa muodossa. Valvontalautakunnan kokoonpanomuutos ei aiheuta lisäkustannuksia.