Aloitteen sisältö
Ehdotamme kansalaisaloitelain (12/2012) muuttamista siten, että:
- Tietosuoja: Kansalaisaloitteen allekirjoittajien (kannatusilmoitusten tekijöiden) nimet ja henkilötiedot säädetään salassa pidettäviksi tiedoiksi myös 50 000 allekirjoituksen rajan ylittymisen jälkeen.
- Viranomaisvalvonta: Tiedot ovat ainoastaan tarkastuksesta vastaavan viranomaisen (Digi- ja väestötietovirasto, DVV) käytössä oikeellisuuden varmistamiseksi.
- Vahva tunnistautuminen: Koska kannatusilmoitukset kerätään pääosin vahvaa sähköistä tunnistautumista (Suomi.fi) käyttäen, nimien julkisuus ei ole enää tarpeen väärinkäytösten estämiseksi.
Muutettavat lait:
- Kansalaisaloitelaki (12/2012)
- Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
Perustelut
1. Vaalisalaisuus ja poliittinen yksityisyys
Suomalaisessa demokratiassa äänestäminen on salassapidettävä toimi. Tämä "vaalisalaisuus" turvaa kansalaisen oikeuden ilmaista poliittinen tahtonsa ilman pelkoa painostuksesta, häirinnästä tai syrjinnästä ("maalittaminen").
Kansalaisaloitteen allekirjoittaminen on rinnastettavissa äänestämiseen: se on poliittisen tahdon ilmaus. Nykyinen laki, joka tekee allekirjoittajien nimistä julkisia 50 000 nimen rajan jälkeen, altistaa kansalaiset - erityisesti arkaluonteisia tai kiistanalaisia aiheita (esim. ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, lainsäädännön epäkohdat) ajavat - sosiaaliselle paineelle ja maalittamiselle.
Tämä luo "hiljentämisvaikutuksen" (chilling effect). Monet jättävät allekirjoittamatta aloitteen ei siksi, että vastustaisivat asiaa, vaan siksi, että pelkäävät nimensä joutuvan julkiseen riepotteluun.
2. Eurooppalainen verrokki (EU-aloite)
Eurooppalainen kansalaisaloite (European Citizens' Initiative) toimii jo nyt tietosuojaperiaatteella. EU-asetus takaa, että allekirjoittajien henkilötiedot on suojattu, eikä niitä julkaista. Jos 27 EU-maan yhteinen instrumentti luottaa viranomaistarkistukseen ilman nimilistojen julkaisua, miksi Suomen kansallinen järjestelmä vaatii kansalaisten "paljastamista"?
3. Teknologinen kehitys ja PeVM 6/2011 vanhentuminen
Kun nykyistä lakia säädettiin (PeVM 6/2011), perustuslakivaliokunta katsoi, että "kansalaisaloitteen kaltaisen valtiollisen toimen tekijät eivät voi jäädä salaan". Tuolloin ajateltiin pitkälti paperisia nimilistoja, joiden aitoutta oli vaikea valvoa ilman julkisuutta.
Nykyään lähes kaikki kannatusilmoitukset tehdään vahvalla sähköisellä tunnistautumisella (pankkitunnukset/mobiilivarmenne). DVV pystyy varmistamaan henkilöllisyyden 100-prosenttisella varmuudella ilman, että naapurin täytyy voida tarkistaa nimi listasta. Julkisuus ei enää palvele "oikeellisuuden valvontaa", vaan ainoastaan sosiaalista kontrollia.
4. Epäsymmetria valtionhallinnossa
On ristiriitaista, että tavallisen kansalaisen poliittinen osallistuminen (aloite) on julkista, mutta merkittävää julkista valtaa käyttävien virkamiesten ja tuomareiden toiminta on usein suojattu yksityisyyden ja turvallisuuden nimissä. Esimerkiksi tuomioistuinten ratkaisut julkaistaan usein ilman ratkaisukokoonpanon yksilöityjä äänestystietoja tai asianajajien kurinpitohistoriaa on vaikea selvittää.
Jos "valtiollinen toimi ei voi jäädä salaan", sen tulisi koskea ensisijaisesti vallankäyttäjiä, ei kansalaisia. Tällä hetkellä järjestelmä on läpinäkyvä alhaalta ylös, mutta läpinäkymätön ylhäältä alas.
5. Miksi nyt
Kansalaisaloitteet käsittelevät yhä useammin kiistanalaisia aiheita: turvallisuuspolitiikkaa, vähemmistöjen oikeuksia, instituutioiden kritiikkiä. Sosiaalinen media on tehnyt maalittamisesta tehokkaampaa kuin koskaan.
Teknologia on ratkaissut alkuperäisen ongelman (identiteettipetokset). Nyt julkisuus palvelee vain sosiaalista kontrollia - pelotetta niille, jotka harkitsevat epäsuositun asian tukemista.
Vaadimme, että kansalaisen poliittinen osallistuminen suojataan samalla tavalla kuin äänestäminen: viranomainen varmistaa henkilöllisyyden, mutta poliittinen kannanotto pysyy yksityisenä.