Lisää ideoita

Maapohjan arvon verotus

Suomi verottaa työtä ja investointeja raskaasti, mutta maapohjan arvonnousua kevyesti. Tämä on väärinpäin: työ ja investoinnit luovat arvoa, maapohjan arvonnousu syntyy yhteiskunnan toiminnasta (infra, palvelut, naapurusto) - ei omistajan työstä.

Nykyinen kiinteistövero rankaisee rakentamisesta (mitä arvokkaampi rakennus, sitä enemmän veroa) ja palkitsee spekulointia (tyhjä tontti keskeisellä paikalla maksaa vähän). Tonttirahastot keräävät verotehokkaasti arvonnousun, joka syntyy julkisista investoinneista - metro nostaa maan arvoa, rahasto kerää hyödyn.

Taloustieteilijät ovat laajalti yksimielisiä: maapohjan verotus on tehokkain vero, koska se ei vääristä käyttäytymistä (maata ei voi piilottaa tai siirtää). Milton Friedmanista Paul Krugmaniin - harvinainen konsensus. Tuloverot ovat haitallisimpia, maaverot vähiten haitallisia.

Idea: Siirretään verotuksen painopiste työstä maapohjaan. Kiinteistövero kohdistetaan rakennusten sijaan maahan, ja tuotto käytetään tuloverotuksen keventämiseen. Tavoite: merkittävästi alemmat tuloverot, ei korkeampi kokonaisveroaste. Vaiheittainen siirtymä 20-30 vuoden aikana.

Riski: ilman sitovaa mekanismia veronvaihto jää lupaukseksi. Maavero tulee, tuloveroalennus ei. Toteutus vaatii lakiin kirjatun kytköksen: maaverotuotto sidotaan tuloveronalennuksiin eurosta euroon.

Lisätietoa: landisabigdeal.com

Kuntien oikeus perustaa säästöpankkeja

Suomen pankkisektori on Euroopan keskittyneimpiä: kolme pankkia (OP, Nordea, Danske) hallitsee 67 % yritysluotoista ja 78 % talletuksista. Keskitetty malli käyttää "transaktiolainausta" (algoritmit, vakuudet), joka luo "vakuusmuurin" - yritykset ilman kiinteää omaisuutta (palveluyritykset, startupit, maaseudun käänneyritykset) eivät näy luottojärjestelmässä.

Pääoma virtaa maaseudulta Helsinkiin ja Tukholmaan. Talletukset kerätään, mutta lainat eivät palaudu - paikallinen pääomakierto on katkennut.

Saksassa Sparkassen-pankit (kuntien omistamat, ~40 % pk-rahoituksesta) toimivat "alueperiaatteella": ne saavat toimia vain omalla alueellaan ja kierrättävät ylijäämän paikalliseen talouteen. Saksa neuvotteli EU:n kanssa 2001-2002 ("Brussels Concordat") poikkeuksen, joka salli julkisen pankkitoiminnan jatkumisen.

Suomi liittyi EU:hun 1995 ilman julkisia pankkeja (SKOP-kriisi oli juuri tuhonnut säästöpankit). Siksi Suomella ei ole vastaavaa poikkeusta. Kuntalaki 129 § kieltää kuntia ottamasta "merkittävää taloudellista riskiä" - pankkitoiminta on määritelmällisesti riskialtista.

Idea: Kuntalakiin poikkeus, joka sallii kuntien osallistua alueellisten rahoituslaitosten pääomittamiseen rajatulla vastuulla. Malli: Saksan Sparkassen tai Sveitsin kantonipankit.

Huom: Vaatii EU-valtiontukisääntöjen luovaa tulkintaa. Sparkassen toimivat EU:ssa - periaatteellista estettä ei ole, mutta Suomelta puuttuu Saksan neuvottelema poikkeus.

Opintotuen tuloloukku

Opintotuen tulorajajärjestelmä luo yli 100 % efektiivisen marginaaliveron. Opiskelija, joka ansaitsee 100 € rajan yli, voi joutua palauttamaan kokonaisen tukikuukauden (~270-500 €) plus 7,5 % korotuksen. Vuosittain 25 000-35 000 takaisinperintäpäätöstä.

Tämä kannustaa opiskelijoita olemaan työskentelemättä, mikä pahentaa työvoimapulaa ja vähentää verotuloja. Monet lopettavat työt reilusti ennen rajaa varmuuden vuoksi.

Tanskan fribeløb-järjestelmässä palautus on portaaton. Normaaleissa verojärjestelmissä lisäansio ei koskaan johda nettotulon laskuun.

Idea: Lineaarinen vähennys jyrkän rajan sijaan: jokaista rajan ylittävää euroa kohden tuki pienenee esim. 50 senttiä. Palautus siirretään Kelalta Verohallinnolle osaksi normaalia verotusta. 7,5 % rangaistuskorko poistetaan.

Ulosoton työnteon kannustimet

Ulosotto ulosmittaa noin kolmanneksen palkasta suojaosuuden ylittävältä osalta. Toimeentulotuen saajalle, jolla on vanhoja velkoja, työn vastaanottaminen on taloudellisesti irrationaalista: toimeentulotuki leikkautuu 100 % ja ulosotto vie kolmanneksen. Nettotulos voi olla negatiivinen.

Velkaantunut ihminen on lukittu järjestelmään riippumatta omasta toiminnastaan. Työn vastaanottaminen tekee köyhemmäksi.

Nykyisin työllistynyt velallinen voi pyytää ulosmittauksen lykkäystä enintään 6 kuukaudeksi, mutta tämä edellyttää vähintään 258 päivän työttömyysetuushistoriaa ja erillistä pyyntöä - harva tietää tästä mahdollisuudesta.

Idea: Automaattinen siirtymäkausi: ensimmäisen 6 kuukauden aikana ulosmittaus 50 % normaalista kaikille työttömyydestä työllistyville, ilman erillistä hakemusta tai päivävaatimusta.

Sosiaaliturvan virhevastuun seuranta

Nykyinen järjestelmä rankaisee väärästä myönteisestä päätöksestä (tuen myöntäminen väärin perustein) mutta ei väärästä kielteisestä päätöksestä (tuen epääminen henkilöltä, joka olisi tarvinnut sitä). Virkamies, joka epää hakemuksen, ei koskaan näe mitä hakijalle tapahtuu sen jälkeen.

Tämä epäsymmetria ohjaa päätöksentekoa: turvallisinta on evätä. Järjestelmä valitsee itselleen ihmisiä, joiden taito on välttää päätöksiä.

Idea: Seurataan systemaattisesti, mitä kielteisen päätöksen saaneille tapahtuu 1, 3 ja 5 vuoden kuluttua (terveys, työllisyys, tulot, kuolleisuus). Julkaistaan vuosittain tilasto "vääristä kielteisistä" - tapauksista, joissa henkilön tilanne heikkeni merkittävästi päätöksen jälkeen.

Vuokratulorekisteri

Valtio seuraa jokaista palkansaajan ansaitsemaa euroa reaaliajassa (Tulorekisteri). Kukaan ei tiedä, ketkä vuokranantajat saavat eniten asumistukea tai paljonko institutionaaliset sijoittajat keräävät vuokratuloja.

Skotlannissa ja Norjassa on julkinen vuokrarekisteri. Tanska vaatii vuokrasopimusten ilmoittamista. Suomessa ei ole mitään.

Idea: Julkinen vuokramarkkinarekisteri, johon jokainen asuinhuoneiston vuokrasopimus ilmoitetaan. Aggregoitu data (postinumero, huoneluku, rakennusvuosi) avoimesti saataville. Kela ja Verohallinto saavat automaattisen tietovirran.

Eläkemaksujen näkyvyys

Työnantajan eläkemaksu (noin 17 % palkasta) on piilotettu työntekijältä. Palkkakuitissa näkyy vain työntekijän osuus. Työntekijä ei tiedä todellista työvoimakustannustaan eikä sitä, paljonko hänen nimissään maksetaan eläkejärjestelmään.

Idea: Jokaisen palkkakuitin on näytettävä työnantajan maksamat eläkemaksut. Lisäksi työntekijä näkee kumulatiivisen summan: "Olet maksanut eläkejärjestelmään yhteensä X €." Työeläkeyhtiöiden on julkaistava vuosittain sukupolvikohtainen tuottoanalyysi.

Korjausvelkaläpinäkyvyys

Julkisen sektorin korjausvelka ylittää 30 miljardia euroa: valtion väyläomaisuus 4,3 mrd €, kuntien rakennukset noin 9 mrd €, terveydenhuollon tilat noin 5,3 mrd €. Yli 800 siltaa on huonossa kunnossa.

Korjausvelka on täysin näkymätöntä kunnan taseessa. Kukaan ei tiedä tarkkaa lukua, koska määritelmät vaihtelevat ja raportointi on vapaaehtoista.

Idea: Lakisääteinen vuosiraportointi standardoidulla määritelmällä. Valtiovarainministeriö antaa yhdenmukaiset laskentaperusteet. Raportissa esitetään korjausvelan ennustettu kehitys 5 ja 10 vuoden aikajänteellä. Jos korjausvelka ylittää 15 % jälleenhankinta-arvosta, vaaditaan toimenpidesuunnitelma.

Julkisyhtiöiden julkisuus

Julkisuuslaki koskee viranomaisia, mutta ei niiden omistamia osakeyhtiöitä. Kun kunta siirtää toiminnon yhtiöön (Länsimetro, kuntien energiayhtiöt, terveyskiinteistöyhtiöt), asiakirjat muuttuvat "liikesalaisuuksiksi". Länsimetron kustannusylitykset ja viivästykset piilotettiin vuosia yhtiömuodon taakse.

Veronmaksajat kantavat riskin (takauksina, pääomituksina), mutta eivät näe päätöksentekoa. Valtuutetut istuvat hallituksissa, joissa heidän uskollisuutensa kohdistuu yhtiöön, ei äänestäjiin.

Ruotsissa julkisuusperiaate (offentlighetsprincipen) ulottuu kaikkiin yhtiöihin, joissa kunta tai valtio käyttää määräysvaltaa. Sama asiakirja, joka Suomessa on "liikesalaisuus", on Ruotsissa julkinen.

Idea: Julkisuuslain 4 §:ään lisäys: "Viranomaisena pidetään myös yhteisöä, jossa valtio, kunta tai hyvinvointialue käyttää kirjanpitolain 1:5 § mukaista määräysvaltaa." Varsinaiset liikesalaisuudet (tekniset ratkaisut, hinnoittelustrategiat kilpailluilla markkinoilla) suojataan edelleen 24 §:n perusteella - mutta yhtiömuoto ei enää riitä suojaksi.

Avoimuusrekisterin sisältövelvoite

Suomen avoimuusrekisteri on "kalenterirekisteri": se kertoo kuka tapasi kenet ja milloin, mutta ei mitä keskusteltiin. Lobbaaja voi ilmoittaa tavanneensa kansliapäällikön "energiapolitiikasta" - paljastamatta ajoiko hän ydinvoimatukia, tuulivoimarajoituksia vai fossiiliverovähennyksiä.

Rekisteri tuottaa byrokratiaa (päivämäärien raportointi) mutta ei tietoa. Toimittajat eivät voi jäljittää lakiesityksen muutosten alkuperää. Kansalaiset eivät voi argumentoida vastaan, koska eivät tiedä mitä on argumentoitu.

EU-komissio julkaisee konsultaatiovastaukset. Irlannissa ja USA:ssa vaaditaan konkreettisen lainsäädäntötavoitteen ilmoittamista.

Idea: Avoimuusrekisterilain 7 §:n muutos: ilmoitukseen on sisällytettävä tiivistelmä esitetyistä tavoitteista ja ehdotuksista. Jos kirjallista materiaalia luovutettiin, sen olemassaolo on mainittava. Lisäksi jokaiseen hallituksen esitykseen liitetään "lainsäädäntöjalanjälki", jossa luetellaan valmisteluun vaikuttaneet sidosryhmät ja mitkä esityksen kohdat muuttuivat lausuntokierroksen perusteella.

Karenssikorvausten takaisinperintä

Poliittiset avustajat voivat saada karenssijaksolla täyttä palkkaa (6 000-10 000 €/kk) "yritystoiminnan valmistelusta", joka ei koskaan toteudu. MOT-ohjelma dokumentoi tapauksia, joissa avustajat saivat kymmeniätuhansia euroja yrityksistä, joita ei perustettu.

Järjestelmä väittää estävänsä eturistiriitoja, mutta maksaa korvauksia konflikteista, joita ei ole. Työttömältä peritään tuki takaisin, jos työnhaku ei toteudu - poliittiselta avustajalta ei.

Norjassa karenssijärjestelmää valvoo riippumaton lautakunta, joka voi evätä korvauksen. Ranskassa HATVP voi estää siirtymisen kokonaan.

Idea: Karenssilakiin takaisinperintävelvoite: jos karenssiperusteen mukaista toimintaa (yritys, työsuhde) ei aloiteta 3 kuukauden kuluessa karenssijakson päättymisestä, korvaus on palautettava korkoineen. Sama periaate kuin sosiaaliturvassa: korvaus maksetaan sillä perusteella, että jokin asia toteutuu - jos ei toteudu, peritään takaisin.

Apteekkivapauslaki

Hallitus suunnittelee apteekkitalouden hienosäätöä, mutta ei aio puuttua ydinongelmaan: apteekinomistus on edelleen rajattu vain proviisoreille. Tämä ylläpitää suljettua järjestelmää, joka pitää hinnat korkeina ja estää palvelun kehittymisen.

Ruotsi ja Norja ovat vapauttaneet apteekit vuosia sitten. Tulokset: paremmat aukioloajat, enemmän toimipisteitä, halvemmat hinnat.

Idea: Apteekkitoiminnan omistusvapautus. Sallitaan apteekkien omistaminen myös muille kuin proviisoreille (esim. kaupan ketjut, terveysyritykset), kunhan farmaseuttisesta turvallisuudesta vastaa ammattilainen. Sallitaan reseptilääkkeiden hintakilpailu (kattohinnat, ei määrähintoja).

Perintöveron realisointiperiaate

Hallitus on pidentämässä perintöveron maksuaikaa 10 vuoteen. Tämä on helpotus, mutta se ei poista perusongelmaa: vero määrätään heti kuolinhetken arvon mukaan. Jos perit yrityksen tai kiinteistön, jonka arvo romahtaa, jäät velkaa valtiolle omaisuudesta, jota sinulla ei enää ole.

Nykyinen "10 vuoden maksuaika" on käytännössä pakollinen, korollinen laina valtiolta.

Idea: Siirrytään aitoon realisointiperiaatteeseen. Vero lankeaa maksettavaksi vasta, kun omaisuus myydään ja muutetaan rahaksi. Jos perillinen ei myy omaisuutta, vero on uinuva.

Oikeus kieltäytyä lomakkeista ("Data-subjektiivinen oikeus")

Laki (tiedonhallintalaki) velvoittaa jo nyt viranomaisia hyödyntämään olemassa olevaa tietoa, mutta sitä ei noudateta, koska rajapintojen rakentaminen on kallista ja kansalaisten juoksuttaminen on viranomaiselle ilmaista.

Uusi laki tarvitaan muuttamaan kannustimet.

Idea: Säädetään kansalaiselle subjektiivinen oikeus kieltäytyä antamasta viranomaiselle tietoa, joka on jo toisen viranomaisen hallussa. Jos viranomainen ei pysty hakemaan tietoa itse ja vaatii sitä kansalaiselta rangaistuksen uhalla, viranomainen on velvollinen maksamaan kansalaiselle vakiokorvauksen (esim. 50 €) hallinnollisesta taakasta.

Työryhmien määräajat

Työryhmät eivät tuota tulosta. Pekkarisen yritystukityöryhmä (2018): 4 mrd € tuet, 60 M € leikkausesitys (1,5 %). SOTE-valmistelu: yli 12 vuotta, kolme hallitusta kaatui.

Texasissa virastot lakkaavat automaattisesti ellei niitä jatketa (sunset-sääntö). Ruotsin eläkejärjestelmässä on automaattinen jarru, joka laukeaa ilman poliittista päätöstä.

Idea: Valtioneuvoston asettaman työryhmän toimikausi enintään 18 kuukautta, jatko enintään 6 kuukautta perustellulla päätöksellä. Jos toimikausi päättyy ilman yksimielistä esitystä, ministeriön on annettava eduskunnalle selonteko 60 päivän kuluessa. Jos säästötavoitetyöryhmä ei sovi kohdentamisesta, valtiovarainministeriö on valtuutettu toteuttamaan suhteelliset leikkaukset.

Kaavoituksen poikkeusvaltuus

Kunnilla on kaavoitusmonopoli. Hintaeriytyminen 2015-2021: Helsinki +14,9 %, muu Suomi -3,7 %. Vuonna 2024 asuntoaloituksia noin 20 000, kun tarve on 35 000.

Kaliforniassa tavoitteista jäävä kunta menettää kaavoitusmonopolin (Builder's Remedy). Uudessa-Seelannissa saa rakentaa 3 kerrosta ja 3 asuntoa ilman lupaa kaikissa suurissa kaupungeissa. Tanskassa valtio voi antaa kansallisia suunnittelumääräyksiä.

Idea: Kunta määritellään "kriisialueeksi" jos se ei saavuta MAL-tavoitteita kahtena peräkkäisenä vuonna tai hinnat nousevat merkittävästi nopeammin kuin tulot. Kriisialueilla maanomistaja saa laatia asemakaavaehdotuksen ja jättää sen suoraan kunnan käsiteltäväksi. Jos ehdotettu kaava on yleiskaavan mukainen, kunnan on hyväksyttävä se ellei se osoita erityistä vaaraa. Jos kunta kieltäytyy, päätösvalta siirtyy ympäristöministeriölle.

Huom: Perustuslain 121 § takaa kunnallisen itsehallinnon, mutta 19 § takaa oikeuden asumiseen ja 9 § liikkumisvapauden. Perusoikeuksien ristiriita.

Sosiaalityön harkinnanvara

Vuoden 2017 Kela-siirto keskitti toimeentulotuen käsittelyn. Tavoite oli "oikeudellinen yhdenvertaisuus". Tulos: algoritmi päättää, kukaan ei tunne hakijaa, kukaan ei kanna vastuuta tuloksista.

Ennen siirtoa kunnallinen sosiaalityöntekijä tunsi asiakkaansa ja saattoi käyttää harkintaa. Siirron jälkeen "tietokone päätti" - eikä kukaan yksittäinen virkamies ole vastuussa mistään tuloksesta. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi jo 2020, että uudistus katkaisi yhteyden taloudellisen tuen ja sosiaalityön välillä.

Idea: Palautetaan sosiaalityöntekijän harkintavalta toimeentulotukipäätöksiin. Kela käsittelee perustapaukset, mutta monimutkaisissa tilanteissa päätösvalta siirtyy sosiaalityöntekijälle, joka tuntee asiakkaan tilanteen.

Riippumaton poliisivalvontaviranomainen

Suomi on ainoa Pohjoismaa ilman aidosti riippumatonta poliisivalitusviranomaista. Nykyisin poliisirikoksia tutkii syyttäjäjohtoinen ryhmä, mutta käytännön tutkintaa (kuulustelut, forensiikka) tekevät toiset poliisit.

Vuonna 2024 käsiteltiin 1 051 poliisirikosasiaa, merkittävä osa hylättiin tai todettiin "ei rikosta". Oikeusasiamiehellä ei ole resursseja kenttätutkintaan - päätökset perustuvat poliisin omiin raportteihin. Järjestelmä on kehämäinen.

Tanskassa Den Uafhængige Politiklagemyndighed (DUP, 2012-) on riippumaton viranomainen, jota johtaa hovioikeustuomari. Norjassa Spesialenheten (2005-) tutkii ja voi itse syyttää poliiseja. Kumpikaan ei käytä aktiivisia poliiseja tutkijoina.

Idea: Uusi viranomainen oikeusministeriön alaisuuteen (ei sisäministeriö, joka hallinnoi poliisia). Omat tutkijat (ei aktiiveja poliiseja), toimivalta kattaa myös rajavartioston ja tullin.

Väestönsuojien kunnossapitovelvoite

Suomessa on ~50 500 väestönsuojaa, joissa on tilaa 4,4 miljoonalle ihmiselle. Ukrainan sodan jälkeen kävi ilmi, että merkittävä osa suojista on käyttökelvottomia: ilmanvaihtolaitteita ei ole huollettu vuosikymmeniin, suodattimia puuttuu, ja kukaan ei tiedä tarkkaan kuinka moni suoja toimii.

Vastuu jakautuu epäselvästi rakennusten omistajien ja kuntien välille. Rahoitusta huoltoon ei ole, eikä tarkastuksia tehdä systemaattisesti.

Sveitsissä väestönsuojat tarkastetaan säännöllisesti, laitteet testataan vuosittain ja julkinen rekisteri on kaikkien saatavilla.

Idea: Viiden vuoden tarkastuskierto kaikille väestönsuojille, julkinen suojarekisteri (sijainti, kapasiteetti, kunto), ja valtion rahoitusosuus huoltokustannuksiin.

Reserviläisten työnantajakorvaus

Kertausharjoituksiin kutsutaan vuosittain ~18 000 reserviläistä. Reserviläinen saa päivärahaa (5-62 €), mutta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa eikä oikeutta korvaukseen menetetystä työpanoksesta.

Tämä rankaisee erityisesti pk-yrityksiä ja yrittäjiä. Reserviläiset raportoivat urakehityksen kärsivän, ja osa välttelee harjoituksia suojatakseen työpaikkaansa.

Sveitsissä työnantaja saa korvauksen valtiolta (Erwerbsersatzordnung). Norjassa palkka jatkuu ja valtio korvaa työnantajalle. Isossa-Britanniassa on työnantajan tukijärjestelmä.

Idea: Työnantajakorvausrahasto, joka korvaa 80 % reserviläisen keskipalkasta kertausharjoitusten ajalta. Rahoitus puolustusbudjetista.

Maataloustukien saajien julkinen rekisteri

Suomi saa vuosittain ~1,8 miljardia euroa CAP-tukia, mutta saajatiedot ovat hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Toisin kuin Tanskan helposti haettava tietokanta, Suomi julkaisee vain aggregoituja tilastoja.

Veronmaksajat eivät näe, ketkä saavat suurimmat tuet. Pienviljelijät eivät voi vertailla tilannettaan. Journalistit eivät voi tutkia tukien keskittymistä.

Tanskassa on hakukelpoinen tietokanta (landbrugsstyrelsen.dk), jossa näkyy jokaisen saajan nimi ja summa. EU-sääntely vaatii julkaisemista, mutta Suomi toteuttaa minimaalisesti.

Idea: Yksi hakukelpoinen tietokanta kaikista CAP- ja kansallisista maataloustuista, saaja- ja summatiedoilla, päivitettynä neljännesvuosittain, viiden vuoden historialla.

Eläinten hyvinvointitarkastusten julkisuus

Suomessa tehdään vuosittain ~2 000 eläinten hyvinvointitarkastusta maatiloilla, mutta tuloksia ei julkaista. Toistuvat rikkojat jatkavat toimintaansa. Vuoden 2023 sikalaskandaali paljasti järjestelmällisiä ongelmia, joita tarkastukset eivät olleet havainneet vuosiin.

Sääntöjä noudattavat tilat kilpailevat epäreilusti halvemmalla toimivien rikkojien kanssa. Journalistit ja tutkijat eivät pääse analysoimaan valvonnan tehokkuutta. Julkisuus toimisi pelotteena ja pakottaisi valvontaviranomaisen perustelemaan toimintansa.

Tanskassa tarkastustulokset ovat julkisia. Alankomaissa vakavat rikkomukset näkyvät julkisessa rekisterissä. Itävallassa rikkomukset vaikuttavat tukikelpoisuuteen.

Idea: Kaikki hyvinvointitarkastukset julkaistaan 30 päivän kuluessa tilanimellä. Vakavat rikkomukset johtavat automaattiseen CAP-maksusulkuun.