← Takaisin

Valtion mekanismivalvonta

Mekanismien tarkastusvirasto (MeTV) instituutioiden vaikuttavuuden riippumattomaksi arvioimiseksi

Lakiehdotus

Aloitteen sisältö

Ehdotamme perustettavaksi riippumaton Mekanismien tarkastusvirasto (MeTV):

1 § Tehtävä ja tarkoitus

MeTV:n tehtävänä on arvioida, tuottavatko valtion instituutiot ja lainsäädäntö niille määritellyt tulokset.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkastaa, ovatko rahat käytetty oikein. MeTV tarkastaa, tuottavatko instituutiot sen mitä ne lupaavat.

2 § Ydintoiminnot

MeTV suorittaa:

3 § Järjestelmätason seuranta

MeTV seuraa ja raportoi mittareita, jotka kertovat koko järjestelmän tilasta:

4 § Automaattiset hälytykset

Seuraavat tilastolliset kynnysarvot laukaisevat automaattisen eduskuntakäsittelyn:

Eduskunnan asianomaisen valiokunnan on käsiteltävä asia 90 päivän kuluessa hälytyksestä.

5 § Riippumattomuus

MeTV:n riippumattomuus turvataan:

6 § Toimivaltuudet

MeTV:llä on oikeus saada kaikki julkishallinnon data ilman viivettä ja julkaista analyysit ilman ennakkohyväksyntää.

MeTV ei voi pakottaa muutoksia tai kumota lakeja. Toimivalta on informatiivinen, ei normatiivinen. Vaikutus syntyy julkisuudesta ja automaattisista hälytyksistä.

Perustelut

1. Puuttuva funktio

Suomessa on kolme valtiomahtia: eduskunta säätää, hallitus toimeenpanee, tuomioistuimet tulkitsevat.

Mutta kukaan ei kysy: Tuottavatko nämä instituutiot sen mitä ne lupaavat?

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkastaa, ovatko rahat käytetty laillisesti. Se ei tarkasta, tuottaako laki sitä mitä sen piti tuottaa. Perustuslakivaliokunta arvioi, onko laki perustuslain mukainen. Se ei arvioi, toimiiko laki. Hallitus raportoi toimenpiteistä. Se ei raportoi tuloksista.

Tämä funktio puuttuu. MeTV luo sen.

2. Historiallinen tarve

Pitkäikäiset sivilisaatiot ovat kehittäneet vastaavia mekanismeja. Rooman sensorit (443 eaa. - 22 eaa.) arvioivat julkista hallintoa ja moraalia. Kiinan keisarillinen sensoraatti (Yushitai) sai kritisoida keisaria ja virkamiehiä. Ateenan graphe paranomon antoi kansalaiselle oikeuden haastaa lain perustuslainvastaisena. Venetsian kymmenen neuvosto ylläpiti järjestelmän koherenssia 700 vuotta.

Yhteinen piirre: perustuslaillinen elin, joka on eristetty välittömästä poliittisesta paineesta ja jonka tehtävä on ylläpitää järjestelmän toimivuutta pidemmällä aikavälillä kuin mikään vaalikausi.

3. Järjestelmätason sokeat pisteet

Mittareiden vääristyminen: Kun mittarista tulee tavoite, mittari vääristyy. Jos kouluja mitataan koetuloksilla, painopiste siirtyy oppimisesta kokeisiin valmistamiseen. Nykyisessä järjestelmässä kukaan ei tunnista tätä ajautumista systemaattisesti.

Osaoptimointi: Kukin ministeriö ja virasto optimoi omaa toimintaansa, mutta kukaan ei tarkastele kokonaisuutta. Yksittäin järkevät päätökset voivat yhdessä tuottaa järjettömän lopputuloksen.

Hidas rapautuminen: Järjestelmät jotka toimivat tietyssä ympäristössä voivat lakata toimimasta kun olosuhteet muuttuvat - mutta muutos on niin hidas, ettei kukaan huomaa ennen kuin on liian myöhäistä.

4. Mitä MeTV mittaa?

MeTV vertaa instituutioiden todellista toimintaa niiden säädettyyn tarkoitukseen. Työvoimapalvelut on perustettu työllistämään - työllistävätkö ne? Sosiaaliturvajärjestelmä on perustettu turvaamaan toimeentulon - turvaako se vai luoko se kannustinloukkuja? Edustuksellinen demokratia on perustettu edustamaan kansaa - edustaako se?

MeTV tekee näkyväksi eron tarkoituksen ja tuloksen välillä. Se ei sano mitä pitäisi tehdä - se näyttää mitä tapahtuu.

5. Automaattiset hälytykset

Avaininnovaatio: ennalta määritellyt tilastolliset kynnysarvot laukaisevat automaattisen eduskuntakäsittelyn.

Ei ministeriharkintaa. Ei poliittista päätöstä siitä, käsitelläänkö asiaa. Kun kynnysarvo ylittyy, asianomainen valiokunta käsittelee asian 90 päivän kuluessa.

Tämä muuttaa mittauksen neuvoa-antavasta pakottavaksi. Nykyään vaikeatkin ongelmat voidaan jättää huomiotta, koska kukaan ei ole pakotettu reagoimaan. Automaattiset hälytykset poistavat tämän mahdollisuuden.

6. Vasta-argumenttien käsittely

"Tämä on antidemokraattinen" — MeTV ei voi kumota lakeja tai pakottaa muutoksia. Se voi vain mitata ja julkaista. VTV:tä ei pidetä antidemokraattisena, vaikka se arvioi eduskunnan hyväksymiä budjetteja. MeTV on vastaava funktio instituutioiden tuloksellisuudelle.

"Kuka valvoo valvojia?" — Julkinen metodologia. Kaikki analyysit, data ja päätelmät ovat avoimesti saatavilla ja arvioitavissa. MeTV:n johtopäätökset voidaan haastaa julkisesti.

"Tämä lisää byrokratiaa" — MeTV on pieni organisaatio (arviolta 30-50 henkilöä). Sen tehtävä on analysoida olemassa olevaa dataa, ei tuottaa uutta. Tilastokeskus, ministeriöt ja virastot keräävät jo suurimman osan tarvittavasta tiedosta.

"Kynnysarvot ovat mielivaltaisia" — Kynnysarvot määritellään laissa ja voidaan muuttaa eduskunnan päätöksellä. Tärkeintä on, että jokin kynnysarvo on olemassa - muuten järjestelmä on puhtaasti neuvoa-antava ja voidaan jättää huomiotta.

Yhteys muihin aloitteisiin

Yhteys lainsäädäntöinfrastruktuuriin: MeTV tarvitsee infrastruktuuria toimiakseen. Jos lait ovat epäselviä tai hajaantuneita, järjestelmätason analyysi on vaikeaa. Lainsäädäntöinfrastruktuuri luo tietopohjan.

Yhteys vaikuttavuusseurantaan: Vaikuttavuusseuranta mittaa yksittäisiä lakeja ("toimiiko tämä laki?"), MeTV katsoo kokonaisuutta ("tuottaako järjestelmä sen mitä se lupaa?"). MeTV yhdistää lakikohtaiset tulokset ja tunnistaa systeemisiä ongelmia joita yksittäisen lain arviointi ei paljastaisi.