Aloitteen sisältö
Ehdotamme säädettäväksi laki lakien vaikuttavuuden seurannasta:
1 § Tavoitemäärittelyvelvoite
Jokaisen hallituksen lakiesityksen mukana on toimitettava mitattavat tavoitteet, joita lailla tavoitellaan, indikaattorit joilla tavoitteiden toteutumista seurataan, lähtötaso ennen lain voimaantuloa ja tavoitetaso viiden vuoden kuluttua.
2 § Seurantavastuun määrittely
Laissa on nimettävä vastuuministeriö seurannasta, seurantaraportin aikataulu (vähintään kerran vaalikaudessa) sekä tietolähteet ja mittausmenetelmät.
3 § Automaattinen uudelleenarviointi
Jos lain vaikuttavuusarviointi osoittaa, että tavoitteita ei ole saavutettu tai kustannukset ylittävät arvion yli 50 prosentilla, eduskunnan asianomaisen valiokunnan on käsiteltävä asia 90 päivän kuluessa ja annettava lausunto lain muutostarpeista.
4 § Julkinen vaikuttavuusrekisteri
Perustetaan julkinen, verkossa haettava rekisteri, joka sisältää kaikki voimassa olevat lait tavoitteineen, seurantaraportit sekä vertailun ennustettujen ja toteutuneiden vaikutusten ja kustannusten välillä.
5 § Siirtymäsäännös
Tämä laki tulee voimaan vuoden kuluttua sen hyväksymisestä. Lakia sovelletaan kaikkiin hallituksen esityksiin, jotka annetaan lain voimaantulon jälkeen.
Perustelut
1. Lait ilman palautetta
Nykyisin lakeja säädetään ilman systemaattista seurantaa. Hallituksen esityksessä esitetään tavoitteita ("parantaa työllisyyttä", "vähentää byrokratiaa"), laki säädetään ja tulee voimaan, mutta kukaan ei mittaa toteutuivatko tavoitteet. Laki jää voimaan riippumatta tuloksista.
2. Seuraamusten puute
Kun lain vaikutukset jäävät tavoitteista, mitään ei tapahdu: ei automaattista uudelleenarviointia, ei vastuutahoa joka joutuisi selittämään, ei mekanismia joka pakottaisi korjauksiin.
Esimerkki: Aktiivimallin (2018) luvattiin parantavan työllisyyttä. Vaikuttavuusarviot osoittivat vaikutusten olleen vähäisiä. Laki kumottiin poliittisista syistä, ei vaikuttavuusarvioinnin perusteella.
3. Kustannusarvioiden pettäminen
Lakien kustannusarviot aliarvioidaan systemaattisesti. Valtiontalouden tarkastusvirasto on toistuvasti huomauttanut, että hallituksen esitysten kustannusarviot ovat epäluotettavia ja jälkiseuranta puutteellista.
Ilman seurantamekanismia budjettikuri rapautuu: lakia voi ehdottaa millä tahansa luvuilla, koska kukaan ei tarkista jälkikäteen.
4. Kansainvälinen vertailu
Britanniassa on käytössä Post-Legislative Scrutiny, jossa lakeja arvioidaan systemaattisesti 3-5 vuoden jälkeen. USA:ssa Government Accountability Office tekee riippumattomia arviointeja. Uudessa-Seelannissa Better Rules -ohjelma edellyttää mitattavia tavoitteita lakiesityksiin. Saksassa vaikutusarviointi on sisäänrakennettu lainsäädäntöprosessiin.
Suomessa ei ole systemaattista mekanismia. OECD on toistuvasti suositellut jälkiarviointimekanismien vahvistamista, ja Suomi on luokiteltu heikoksi tällä alueella.
5. Demokratian laatu
Kansalainen ei voi arvioida, toimivatko lait, jos tietoa ei kerätä eikä julkaista. Julkinen keskustelu perustuu mielipiteisiin, ei faktoihin.
Vaikuttavuusrekisteri mahdollistaa faktoihin perustuvan keskustelun, lainsäätäjien vastuullisuuden arvioinnin ja oppimisen aiemmista virheistä.
6. Vasta-argumenttien käsittely
"Kaikkea ei voi mitata" — Kaikkea ei tarvitsekaan. Mutta jos laki lupaa parantaa työllisyyttä, työllisyyttä voi mitata. Jos lainsäätäjä ei osaa nimetä mitattavia tavoitteita, lain tarkoitus on epäselvä.
"Tämä lisää byrokratiaa" — Seuranta voidaan integroida olemassa oleviin prosesseihin. Tilastokeskus kerää jo suurimman osan tarvittavasta datasta.
"Lait ovat monimutkaisia, yksinkertaiset mittarit harhaanjohtavia" — "Emme voi mitata" on usein tekosyy välttää vastuuta. Jos laki on niin monimutkainen, ettei sen vaikutuksia voi arvioida, ehkä lakia pitäisi yksinkertaistaa.
Yhteys muihin aloitteisiin
Yhteys lainsäädäntöinfrastruktuuriin: Lainsäädäntöinfrastruktuuri varmistaa, että lait ovat yksiselitteisiä; vaikuttavuusseuranta varmistaa, että lakien vaikutukset mitataan. Jos lait sisältävät mitattavat tavoitteet jo säätämisvaiheessa, seuranta on sisäänrakennettu.
Yhteys määräaikaisuuteen: Vaikuttavuusseuranta tuottaa datan ("toimiiko laki?"), määräaikaisuus pakottaa päätökseen ("uusitaanko?"). Ilman vaikuttavuusseurantaa uusimisäänestykset ovat sokeita; ilman määräaikaisuutta vaikuttavuusseurannan tuloksilla ei ole pakottavia seurauksia.
Yhteys MeTV:hen: Vaikuttavuusseuranta mittaa yksittäisiä lakeja, MeTV mittaa koko järjestelmää. MeTV voi yhdistää lakikohtaiset tulokset ja tunnistaa laajempia ongelmia.