Aloitteen sisältö
Ehdotamme perustuslain muuttamista siten, että tuomioistuimet voivat tosiasiallisesti valvoa lakien perustuslainmukaisuutta ja kansalaiset voivat haastaa perustuslainvastaiset lait.
1. Perustuslain 106 §:n muuttaminen
Nykyinen muotoilu:
"Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle."
Ehdotettu muotoilu:
"Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle."
2. Uusi 106 a §: Perustuslakivalitus
"Jokaisella on oikeus tehdä perustuslakivalitus korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle, jos lain säännös loukkaa hänen perustuslaissa turvattuja oikeuksiaan.
Valitus voidaan tehdä sen jälkeen, kun muut oikeussuojakeinot on käytetty.
Tuomioistuin voi päättää, ettei lain säännöstä sovelleta perustuslainvastaisuuden vuoksi.
Tarkemmat säännökset perustuslakivalituksesta annetaan lailla."
Perustelut
1. Järjestelmän rakenteellinen vika
Suomen perustuslakivalvonta perustuu siihen, että eduskunta valvoo itse lakiensa perustuslainmukaisuutta perustuslakivaliokunnan (PeV) kautta. Tuomioistuimet voivat sivuuttaa lain vain "ilmeisessä" ristiriidassa perustuslain kanssa.
Tämä on rakenteellinen ongelma: kun valvoja ja valvottava ovat sama taho, valvonta ei toimi. Käytännössä "ilmeinen"-kynnys on niin korkea, ettei 106 §:ää käytetä juuri koskaan. Kansalaisella ei ole keinoa haastaa lakia, jonka hän kokee loukkaavan perusoikeuksiaan.
2. Tulkinnan epäsymmetria
Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä on havaittavissa epäsymmetria:
- Kun viranomaiset tarvitsevat lisää toimivaltuuksia (tiedustelu, valvonta, poikkeustilat), perustuslakia tulkitaan joustavasti.
- Kun kansalaiset tarvitsevat taloudellisia tai sosiaalisia uudistuksia, perustuslakia tulkitaan jäykästi (omaisuudensuoja, sopimusvapaus).
Tiedustelulakien säätäminen 2019 ja niiden laajentaminen sen jälkeen on tapahtunut PeV:n tulkinnoilla, jotka menevät perustuslain sanamuodon yli. Valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ovat kritisoineet tätä kehitystä peräkkäisten pienten heikennysten ketjuna.
3. Kansainvälinen vertailu
Suomi on EU:n ainoa maa, jossa ei ole erillistä perustuslakituomioistuinta, kansalainen ei voi tehdä perustuslakivalitusta, ja tuomioistuimet eivät käytännössä voi sivuuttaa lakeja perustuslainvastaisina.
Saksassa kansalainen voi tehdä perustuslakivalituksen (Verfassungsbeschwerde) ja tuomioistuinkontrolli on vahva. Ranskassa kansalaisvalitus (QPC) lisättiin vuonna 2008. Virossa on sekä kansalaisvalitus että vahva tuomioistuinkontrolli. Ruotsissa tuomioistuimet voivat sivuuttaa lakeja oikeustapausten kautta. Suomessa tuomioistuinkontrolli on heikko ("ilmeinen"-kynnys) eikä kansalaisvalitusta ole.
4. Kaksi toisiaan täydentävää mekanismia
Ehdotamme kahta toisiaan täydentävää mekanismia:
106 §:n vahvistaminen: Tuomioistuinten on annettava etusija perustuslaille aina kun ristiriita havaitaan - ei vain "ilmeisessä" tapauksessa. Tämä luo tosiasiallisen jälkivalvonnan.
Uusi 106 a § (perustuslakivalitus): Kansalainen voi viedä asian korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos laki loukkaa hänen perusoikeuksiaan. Tämä luo prosessin, jossa perusoikeuksien puolustaja on aina paikalla.
Yhdessä nämä muuttavat kansalaiset perustuslain valvojiksi. Jos laissa on virhe, joku kärsii siitä ja valittaa. Virheet löytyvät ja korjataan.
5. Vasta-argumenttien käsittely
"Tuomarit saavat liikaa valtaa" — Saksa, Ranska ja Viro ovat toimivia demokratioita, vaikka niissä on vahva tuomioistuinkontrolli. Tuomarit eivät säädä lakeja, vaan valvovat niiden perustuslainmukaisuutta. Nykyinen järjestelmä on parlamentti ilman vastavoimaa - se on suurempi riski.
"Hidastaa lainsäädäntöä" — Hidastaa vain perustuslainvastaista lainsäädäntöä. Tämä on ominaisuus, ei virhe. Saksan perustuslakituomioistuin ei ole lamauttanut maan lainsäädäntöä.
"PeV on toiminut hyvin" — "Ei räikeitä skandaaleja" ei ole sama kuin "optimaalinen". Muut maat ovat kehittäneet järjestelmiään - Ranska lisäsi kansalaisvalituksen vasta 2008. Suomi voi oppia muiden kokemuksista.
"Resurssit eivät riitä" — Perusoikeudet on jo kirjattu perustuslakiin. Kukaan ei kysy, riittävätkö resurssit niiden julistamiseen - vain niiden valvomiseen. KKO ja KHO ovat olemassa. Kysymys on siitä, saavatko ne käsitellä perustuslakiasioita.
6. Miksi nyt
Turvallisuusympäristön muutos on johtanut tiedustelu- ja valvontalakien laajentamiseen. Samalla perusoikeusvalvonta on jäänyt 1900-luvun tasolle.
Emme vastusta turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksia sinänsä. Vastustamme järjestelmää, jossa niiden laajentamista ei valvo kukaan muu kuin laajentajat itse.
Oikeusvaltiossa vallan on valvottava valtaa. Tällä hetkellä Suomessa eduskunta valvoo itseään. Se ei ole oikeusvaltio - se on luottamusyhteiskunta, joka toimii vain niin kauan kuin luottamus kestää.
Rakennetaan järjestelmä, joka kestää myös silloin kun luottamus pettää.
Yhteys muihin aloitteisiin
Yhteys lainsäädäntöinfrastruktuuriin: Jos lait on kirjoitettu formaaleina spesifikaatioina, perustuslakiarviointi muuttuu osittain mekaaniseksi. Tämä ei poista tulkinnanvaraa perusoikeuksien tasolla, mutta tekee ristiriitojen tunnistamisesta systemaattisempaa.
Yhteys määräaikaisuuteen: Perustuslakivalitus ja valtuuksien määräaikaisuus täydentävät toisiaan. Määräaikaisuus pakottaa lait uudelleenarviointiin, perustuslakivalitus antaa kansalaisille keinon haastaa lait väliaikana.