Aloitteen sisältö
Ehdotamme säädettäväksi laki valtion toimivaltuuksien ja vastuiden määräaikaisuudesta:
1 § Pakkokeinojen määräaikaisuus
Kaikki lainsäädäntö, joka myöntää viranomaiselle oikeuden pakkokeinolain (806/2011) mukaisiin tai niihin rinnastettaviin toimenpiteisiin, on säädettävä määräaikaiseksi, enintään viiden (5) vuoden ajaksi kerrallaan.
Tämä koskee erityisesti:
- Telekuuntelua ja -valvontaa
- Teknistä kuuntelua ja katselua
- Kotietsintää laajentavia valtuuksia
- Henkilötiedustelua ja tietolähdetoimintaa
- Tietojen luovutusvelvoitteita (pankkisalaisuus, viestintäsalaisuus)
2 § Automaattinen raukeaminen
Mikäli lakia ei uusita eduskunnan aktiivisella päätöksellä ennen määräajan päättymistä, viranomaisen toimivaltuus lakkaa välittömästi.
Uusiminen edellyttää:
- Uutta hallituksen esitystä (HE)
- Perustuslakivaliokunnan lausuntoa välttämättömyydestä
- Täysistuntokäsittelyä ja äänestystä
3 § Menositoumusten määräaikaisuus
Laki, joka luo pysyvän menositoumuksen (oikeus etuuteen, tukeen tai palveluun) tai valtion takauksen yli 100 miljoonan euron arvosta, on säädettävä määräaikaiseksi tai sisällettävä automaattinen uudelleenarviointi.
Uudelleenarviointi laukeaa, jos:
- Kustannukset ylittävät alkuperäisen arvion yli 30 %
- Laissa määritellyt tuloksellisuusmittarit eivät täyty
- Viisi vuotta on kulunut voimaantulosta
4 § Siirtymäsäännös
Jo voimassa olevat pakkokeinovaltuudet arvioidaan uudelleen viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Arvioinnissa selvitetään valtuuden käyttöaste, saavutetut tulokset ja jatkamisen välttämättömyys.
Perustelut
1. Valtuudet, ei oikeudet
Tämä aloite ei perustu "oikeuksiin" vaan "valtuuksiin". Aiemmat ehdotukset ovat kaatuneet oikeuskeskusteluun: "Tämä loukkaa yksityisyyttä" → "Turvallisuus on myös oikeus" → umpikuja.
Tämä aloite välttää ansan. Emme väitä, että viranomaisella ei saisi olla valtuuksia. Vaadimme vain, että valtuudet ovat määräaikaisia. Kysymys ei ole siitä, pitäisikö poliisilla olla oikeus murtaa ovi - vaan siitä, pitäisikö tämän oikeuden olla pysyvä vai uusittava.
2. Eduskunnan rajallinen kapasiteetti
Eduskunta käsittelee vuodessa noin 250-300 hallituksen esitystä. Jos merkittävä osa pakkokeinovaltuuksista vanhenee säännöllisesti, eduskunta joutuu käyttämään aikaa vanhojen lakien uusimiseen. Tämä pakottaa priorisoimaan: mitkä valtuudet todella ovat välttämättömiä? Uusien valvontalakien säätäminen hidastuu, jos vanhojakaan ei ehditä perustella uudelleen.
3. Välttämättömyystesti uusintana
Kun laki säädetään, perustellaan "välttämättömyys" senhetkisillä uhkilla. Tiedustelulait 2019 perusteltiin turvallisuusuhkilla, rajavartiolain laajennus 2024 hybridivaikuttamisella.
Viiden vuoden kuluttua uhkakuva voi olla toinen. Ilman uusimismenettelyä vanhat perustelut lukittuvat - laki jää voimaan, vaikka tilanne on muuttunut. Uusimismenettely pakottaa osoittamaan välttämättömyyden uudelleen.
4. Julkinen keskustelu
Jokainen uusiminen avaa täysistuntokeskustelun. Oppositio saa kysyä: Missä tulokset? Montako rikosta on estetty tällä valtuudella? Miksi kustannukset ylittivät arvion?
Tällä hetkellä lait jäävät voimaan ilman säännöllistä arviointia. Määräaikaisuus pakottaa ne julkiseen tarkasteluun viiden vuoden välein.
5. Kansainvälinen vertailu
USA:ssa PATRIOT Act -valtuudet vaativat kongressin uudelleenhyväksynnän. Britanniassa Terrorism Act -määräykset uusitaan vuosittain. Australiassa riippumaton valvoja arvioi turvallisuuslainsäädäntöä. Saksassa perustuslakituomioistuin arvioi automaattisesti.
Suomi on poikkeus: tiedustelu- ja valvontavaltuudet myönnetään pysyvästi ilman automaattista uudelleenarviointia.
6. Valtuuksien kertyminen
Valvontavaltuudet ovat laajentuneet: tiedustelulait 2019 (ei määräaikaa), rajavartiolaki 2024 (ei määräaikaa). Jokainen kriisi lisää uusia valtuuksia, mutta vanhoja ei koskaan poisteta. Valtuudet kertyvät.
Määräaikaisuus luo automaattisen mekanismin: valtuus joka ei ole enää välttämätön, poistuu kun sitä ei uusita.
7. Vasta-argumenttien käsittely
"Tämä heikentää turvallisuutta" — Emme ehdota valtuuksien poistamista, vaan niiden säännöllistä uudelleenarviointia. Jos valtuus on todella välttämätön, eduskunta uusii sen. Britannia ja USA ovat osoittaneet, että määräaikaisuus ei estä tehokasta turvallisuuspolitiikkaa.
"Eduskunnalla ei ole aikaa" — Juuri tämä on tarkoitus. Jos eduskunnalla ei ole aikaa perustella kaikkia valtuuksia uudelleen, se joutuu valitsemaan tärkeimmät. Tämä on ominaisuus, ei virhe.
"Viranomaiset tarvitsevat ennustettavuutta" — Viiden vuoden jakso on riittävän pitkä operatiiviseen suunnitteluun. Uusiminen on rutiini, ei kriisi - ellei valtuudelle ole enää perusteita.
Yhteys muihin aloitteisiin
Yhteys lainsäädäntöinfrastruktuuriin: Jos lait on kirjoitettu viralliseen säädösrekisteriin, määräaikaseuranta voidaan automatisoida: järjestelmä varoittaa automaattisesti kun laki lähestyy vanhenemispäivää.
Yhteys vaikuttavuusseurantaan: Vaikuttavuusseuranta tuottaa datan ("toimiiko tämä laki?"), määräaikaisuus pakottaa päätökseen ("uusitaanko vai ei?"). Ilman vaikuttavuusseurantaa uusimisäänestykset ovat sokeita; ilman määräaikaisuutta vaikuttavuusseurannan tuloksilla ei ole pakottavia seurauksia.