Julkisen sektorin ongelmat johtuvat harvoin huonoista ihmisistä — useimmiten huonoista mekanismeista. Kun kannustinrakenteet ovat väärin, rationaaliset toimijat tuottavat huonoja tuloksia.
Mekanismisuunnittelussa säännöt laaditaan niin, että tavoiteltu lopputulos syntyy automaattisesti ihmisten toimiessa omien etujensa mukaisesti. Tällä sivulla on valmiita kansalaisaloitetekstejä, jotka korjaavat mekanismeja systemaattisesti. Ehdotettu Mekanismivirasto vakiinnuttaisi tämän lähestymistavan osaksi valtiokoneistoa.
Mekanismirealismi: Sivilisaation käyttöohje
Miksi viat syntyvät, miksi kukaan ei korjaa niitä — ja miten asioita oikeasti muutetaan, kun mikään tähänastinen ei ole toiminut?
394 sivua. 5 osaa, 14 lukua, 68 analysoitua argumenttia. Fysiikasta perustuslakiin.
Aktiiviset kansalaisaloitteet
Korjaukset #
Sitova hoitotakuu
31 000 potilasta odottaa hoitoa yli lakisääteisen 6 kk rajan. Valvira määräsi 20 M€ uhkasakot. Sakot menevät valtion kassaan, ei hoitoon.
Tanskassa potilas saa 30 päivän jälkeen valita yksityisen julkisella rahalla - järjestelmä on toiminut vuodesta 2002, ja julkinen puoli joko tehostuu tai menettää rahoituksen.
Ehdotus: Automaattinen palveluseteli kun hoitotakuu ylittyy, omavastuu sama kuin julkisella.
Lupakäsittelyn tehostus enimmäisaikavaatimuksella
Soklin fosfaattikaivos löydettiin 1967 — lupaa ei ole vieläkään, BASF Harjavallan tehdas on valmis mutta lupa jäissä, ja Finnpulpin 1,6 mrd € hanke peruutettiin. Yli 3 mrd € on jumissa lupakäsittelyssä.
75 % tuulivoimahankkeista valitetaan, mutta 90 % valituksista hylätään - merkittävä osa on viranomaisten toisistaan tekemiä.
Nykyjärjestelmä kohtelee viivytyksen kustannusta nollana, mutta pääoma ei odota. Vuosikymmenet eivät ole huolellisuutta, vaan näkymätöntä vahinkoa. Saksa rakensi LNG-terminaaleja kuukausissa lainsäädännöllä joka vapautti hankkeet ympäristövaikutusten arvioinnista, ja EU RED III edellyttää hiljaista hyväksyntää tietyille välivaiheille.
Automaattilupa tulee BAT-standardeilla (tiukemmat kuin tyypillinen lupa) ja ankaralla vastuulla — yritys maksaa kaiken vahingon. Investoinnit tulevat maihin joissa päätökset ovat ennustettavia ja nopeita.
Ehdotus: 12 kk ehdoton määräaika; ei päätöstä tarkoittaa lupaa BAT-standardeilla ja ankaralla vastuulla.
Säästösuoja toimeentulotuessa
Toimeentulotukea saadakseen on poltettava säästöt lähes nollaan. Saksassa saa pitää 15 000 €, Australiassa 195 000 € - Suomessa noin 0 €.
Nollaraja luo pysyvän riippuvuuden jonka se väittää estävänsä: työtön polttaa säästöt, saa tukea nollasta, ja ensimmäinen yllättävä meno palauttaa jonoon.
Puskuri mahdollistaa työn joka vaatii muuttoa, koulutusta tai palkan odottamista - ja siten irtautumisen. "Tiukka" politiikka maksaa enemmän, koska se valmistaa pysyviä asiakkaita.
Ehdotus: 10 000 € suojaosuus aikuista kohden.
Toimiva valvonta oikeusalalle
Vuonna 2024 tuli 643 kantelua, joista kolme olisi johtanut erottamiseen - mutta kaikki ehtivät erota ensin. Eroamalla välttää merkinnän ja voi jatkaa luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.
Kurinpitorekisteri ei ole julkinen, eikä määräaikaista toimintakieltoa ole - vain varoitus tai erottaminen. Norja erottaa 10x enemmän asukasta kohden, joten joko norjalaiset lakimiehet ovat 10x huonompia tai järjestelmät tuottavat eri tuloksia.
Ravintolan hygienian voi tarkistaa sekunneissa (Oiva), mutta asianajajan kurinpitohistoriaa ei.
Ehdotus: Julkinen rekisteri, eroamisporsaanreiän tukkiminen, määräaikainen toimintakielto ja maallikkoenemmistö valvontaan.
Yhdenmukainen yksityisyydensuoja kansalaisaloitteisiin
Kansalaisaloitteen allekirjoittajien nimet tulevat julkisiksi 50 000 rajan jälkeen.
Suomi.fi-tunnistautuminen varmistaa henkilöllisyyden 100 % varmuudella, joten julkisuus ei lisää mitään petostentorjuntaan - EU:n kansalaisaloite toimii jo ilman julkisia nimiä.
Äänestäminen on salaista, ja allekirjoittaminen on myös poliittinen kannanotto - miksi eri säännöt?
Ehdotus: Vahvasti tunnistautuneiden (Suomi.fi) allekirjoittajien tiedot salassapidettäviksi; vain DVV näkee tiedot tarkistusta varten. Paperikeräys joko nykyisillä säännöillä tai poistetaan kokonaan.
Järjestelmämuutokset #
Korjaukset ratkaisevat yksittäisiä ongelmia. Nämä seitsemän muuttavat tapaa jolla valtiota hallitaan.
Mekanismivirasto (MeV)
Valtio on avoin järjestelmä: se toimii tietämättä toimivatko sen toimet. Kenenkään tehtävä ei ole ajatella toimivatko mekanismit — ministerit tekevät politiikkaa, virkamiehet noudattavat prosessia, lakimiehet tarkistavat muodon. Funktio puuttuu kokonaan.
MeV täyttää tämän aukon: se ajattelee mitä kukaan muu ei ajattele ja mittaa mitä kukaan muu ei mittaa. SOTE-uudistuksen rahoitusmalli palkitsee sairastavuudesta — MeV olisi näyttänyt punaista valoa.
Ehdotus: Perustetaan riippumaton virasto joka (1) konsultoi ministeriöitä ja suunnittelee mekanismeja, (2) tarkastaa lakiesitysten kannustinrakenteet (vihreä/keltainen/punainen), (3) julkaisee sektorianalyysejä ja virhemallikirjaston, (4) mittaa tuloksia ja laukaisee automaattiset hälytykset.
Lainsäädäntöinfrastruktuuri
Suomen lainsäädäntö perustuu semanttiseen muutosmalliin: muutos julkaistaan kuvauksena ("korvataan sana X sanalla Y kaikkialla paitsi..."), ja konsolidoitu versio johdetaan tulkitsemalla. Lisäysmalli toimii tietokannoissa koska operaatiot ovat formaaleja. Lakikielessä muutokset ovat semanttisia — ne vaativat tulkintaa.
Ehdotetussa mallissa lakimuutos on suora muutos tietovarastoon - ei konsolidointia, ei tulkintaa. Laki on tietovaraston tila, aina tiedossa.
Finlex on epävirallinen - oikeusministeriö ei vastaa virheistä. Kukaan ei tiedä montako lakia Suomessa on voimassa. EK:n arvion mukaan sääntelyn kustannukset ovat 5-7 mrd €/vuosi.
Ehdotus: Lait versionhallittuun tietovarastoon, täydellinen virallinen rekisteri, formaalit laskentaspesifikaatiot vero- ja etuuslaeille.
Avoin päätösmallinnus
Kun ministeriö ilmoittaa, että lakiesitys "parantaa työllisyyttä 10 000 hengellä", kukaan ulkopuolinen ei voi tarkistaa laskelmaa. Malli, data ja oletukset ovat ministeriön sisällä.
Iso-Britannia ja Yhdysvallat julkaisevat makromalleja avoimesti, mutta vapaaehtoisesti. Kukaan ei vaadi avoimuutta lain nojalla.
Ilman julkisia malleja väittely on mahdotonta: ministeriö sanoo "100 000 työllistä", kriitikko sanoo "ei pidä paikkaansa", kukaan ei voi tarkistaa kumpi on oikeassa.
Ehdotus: Yli 10 M€ vaikutusarvioiden laskentamallit, data ja oletukset julkisiksi koneluettavassa muodossa.
Vaikuttavuusseuranta
Laki lupaa "parantaa työllisyyttä", laki säädetään, mutta kukaan ei mittaa toteutuiko tavoite - laki jää voimaan riippumatta tuloksista.
Aktiivimallin vaikuttavuus arvioitiin: vaikutukset olivat vähäisiä. Kumoamispäätös oli silti poliittinen — mekanismia joka pakottaisi reagoimaan arvioon ei ole.
Iso-Britanniassa on Post-Legislative Scrutiny 3-5 vuoden jälkeen ja Yhdysvalloissa GAO tekee riippumattomia arviointeja - Suomessa ei ole systemaattista mekanismia.
Ehdotus: Jokaisen HE:n mukana mitattavat tavoitteet; jos tavoitteet eivät täyty tai kustannukset ylittävät arvion 50 %, seuraa automaattinen eduskuntakäsittely.
Valtuuksien määräaikaisuus
Pakkokeinovaltuudet myönnetään pysyvästi - tiedustelulaeille 2019 ei asetettu määräaikaa, eikä rajavartiolaillekaan 2024.
Jokainen kriisi lisää uusia valtuuksia, mutta mitään ei poisteta. Valtuudet kertyvät.
Yhdysvaltain PATRIOT Act vaatii kongressin uudelleenhyväksynnän ja Iso-Britannian Terrorism Act uusitaan vuosittain - Suomessa ei ole vastaavaa mekanismia.
Määräaikaisuus luo automaattisen mekanismin: valtuus joka ei ole enää välttämätön, poistuu kun sitä ei uusita.
Ehdotus: Pakkokeinovaltuudet enintään 5 vuotta kerrallaan; jos ei uusita, valtuus lakkaa.
Perustuslakiturva
Suomi on EU:n ainoa maa jossa kansalainen ei voi tehdä perustuslakivalitusta. Tuomioistuimet voivat sivuuttaa lain vain "ilmeisessä" ristiriidassa, ja kynnys on niin korkea ettei sitä käytetä juuri koskaan.
Eduskunta valvoo itse lakiensa perustuslainmukaisuutta, mutta valvoja ja valvottava eivät voi olla sama taho.
Saksassa on Verfassungsbeschwerde, Ranskassa QPC vuodesta 2008, Virossa ja Ruotsissa omat mekanisminsa - Suomessa ei ole mitään.
Ehdotus: Poistetaan "ilmeisessä" perustuslain 106 §:stä ja lisätään uusi 106 a §, joka antaa jokaiselle oikeuden perustuslakivalitukseen.
Perustuslakitulkintojen määräaikaisuus
1990-luvulla tehdyt tulkinnat rajoittavat mitä eduskunta voi säätää 2020-luvulla. Ministeriöt eivät edes ehdota uudistuksia, joiden ne tietävät kaatuvan perustuslakivaliokunnassa. Kukaan ei koskaan päättänyt pitää nämä tulkinnat - ne vain pysyvät, koska kukaan ei kumoa niitä.
Rajavartiolaki 2024 osoitti, että tulkinnat voidaan muuttaa kun tahto riittää: 18 asiantuntijaa ohitettiin. Mutta normaalitilanteessa muutos vaatii kriisin. Samat 5–10 professoria hallitsevat tulkintoja sukupolvesta toiseen.
Ehdotus: Tulkinnat vanhenevat 15 vuodessa ellei vahvisteta uudelleen. Jokainen sukupolvi tekee omat päätöksensä - tai vahvistaa edellisen tietoisesti.
Omistajapolitiikan periaatelaki
Hallitus suunnittelee nostavansa 3 miljardia euroa valtionyhtiöistä vaalikauden aikana: ylisuuret osingot, "ylikapitalisoinnin purkaminen", pääomanpalautukset. Näin Nokia-ylijäämät katosivat. Näin Solidiumin osingot katoavat.
Valtio on äärettömän aikahorisontin toimija. Sen pitäisi maksimoida pitkän aikavälin varallisuutta, ei syödä pääomaa budjettivajeen paikkaamiseen.
Ehdotus: Hermeettinen pääomarahasto, joka sijoittaa Suomen tuotantokapasiteettiin (infrastruktuuri, T&K, yritykset). Ei budjettisiirtoja - kansalaiset hyötyvät parempana Suomena, eivät käteissiirtoina. Poikkeus vain sodassa, 2/3 enemmistöllä, ja rahasto palautetaan jälkikäteen.
Varasta nämä ideat
Jokainen sivu sisältää valmiin aloitetekstin. Ei tekijänoikeutta — kopioi, muokkaa, tee omaksi. (CC0)
- Lainsäädäntöinfrastruktuuri ja avoin päätösmallinnus sopivat teknologiajohtajille ja Sitralle.
- Perustuslakiturva sopii valtiosääntöoikeuden professoreille.
- Toimiva valvonta oikeusalalle sopii kuluttajansuojan puolestapuhujille.
MeV ja omistajapolitiikka ovat monimutkaisia kokonaisuuksia joissa toteutuksen yksityiskohdat ratkaisevat — ota yhteyttä jos viet näitä eteenpäin.
Tehokkuus: Minne rahat katoavat — 11-22 miljardin euron vuotuinen hukka julkisissa hankinnoissa, terveydenhuollossa, verotuksessa ja hallinnossa.
Julkiset hankinnat: Miten ostaa paremmin — Mekanismisuunnittelu, joka estää Apotti-tyyppisiä epäonnistumisia.